lakitiede

Finnish

Etymology

laki (“law”) +‎ tiede (“science”). Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1847.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlɑkiˌtie̯deˣ/, [ˈlɑ̝k̟iˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
• Rhymes: -iede
• Syllabification^(key): la‧ki‧tie‧de

Noun

lakitiede

1. (obsolete) jurisprudence, law

Declension

Inflection of lakitiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		lakitiede	lakitieteet
genitive		lakitieteen	lakitieteiden lakitieteitten
partitive		lakitiedettä	lakitieteitä
illative		lakitieteeseen	lakitieteisiin lakitieteihin
		singular	plural
nominative		lakitiede	lakitieteet
accusative	nom.	lakitiede	lakitieteet
	gen.	lakitieteen
genitive		lakitieteen	lakitieteiden lakitieteitten
partitive		lakitiedettä	lakitieteitä
inessive		lakitieteessä	lakitieteissä
elative		lakitieteestä	lakitieteistä
illative		lakitieteeseen	lakitieteisiin lakitieteihin
adessive		lakitieteellä	lakitieteillä
ablative		lakitieteeltä	lakitieteiltä
allative		lakitieteelle	lakitieteille
essive		lakitieteenä	lakitieteinä
translative		lakitieteeksi	lakitieteiksi
abessive		lakitieteettä	lakitieteittä
instructive		—	lakitietein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of lakitiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative lakitieteeni lakitieteeni accusative nom. lakitieteeni lakitieteeni gen. lakitieteeni genitive lakitieteeni lakitieteideni lakitieteitteni partitive lakitiedettäni lakitieteitäni inessive lakitieteessäni lakitieteissäni elative lakitieteestäni lakitieteistäni illative lakitieteeseeni lakitieteisiini lakitieteihini adessive lakitieteelläni lakitieteilläni ablative lakitieteeltäni lakitieteiltäni allative lakitieteelleni lakitieteilleni essive lakitieteenäni lakitieteinäni translative lakitieteekseni lakitieteikseni abessive lakitieteettäni lakitieteittäni instructive — — comitative — lakitieteineni second-person singular possessor singular plural nominative lakitieteesi lakitieteesi accusative nom. lakitieteesi lakitieteesi gen. lakitieteesi genitive lakitieteesi lakitieteidesi lakitieteittesi partitive lakitiedettäsi lakitieteitäsi inessive lakitieteessäsi lakitieteissäsi elative lakitieteestäsi lakitieteistäsi illative lakitieteeseesi lakitieteisiisi lakitieteihisi adessive lakitieteelläsi lakitieteilläsi ablative lakitieteeltäsi lakitieteiltäsi allative lakitieteellesi lakitieteillesi essive lakitieteenäsi lakitieteinäsi translative lakitieteeksesi lakitieteiksesi abessive lakitieteettäsi lakitieteittäsi instructive — — comitative — lakitieteinesi first-person plural possessor singular plural nominative lakitieteemme lakitieteemme accusative nom. lakitieteemme lakitieteemme gen. lakitieteemme genitive lakitieteemme lakitieteidemme lakitieteittemme partitive lakitiedettämme lakitieteitämme inessive lakitieteessämme lakitieteissämme elative lakitieteestämme lakitieteistämme illative lakitieteeseemme lakitieteisiimme lakitieteihimme adessive lakitieteellämme lakitieteillämme ablative lakitieteeltämme lakitieteiltämme allative lakitieteellemme lakitieteillemme essive lakitieteenämme lakitieteinämme translative lakitieteeksemme lakitieteiksemme abessive lakitieteettämme lakitieteittämme instructive — — comitative — lakitieteinemme second-person plural possessor singular plural nominative lakitieteenne lakitieteenne accusative nom. lakitieteenne lakitieteenne gen. lakitieteenne genitive lakitieteenne lakitieteidenne lakitieteittenne partitive lakitiedettänne lakitieteitänne inessive lakitieteessänne lakitieteissänne elative lakitieteestänne lakitieteistänne illative lakitieteeseenne lakitieteisiinne lakitieteihinne adessive lakitieteellänne lakitieteillänne ablative lakitieteeltänne lakitieteiltänne allative lakitieteellenne lakitieteillenne essive lakitieteenänne lakitieteinänne translative lakitieteeksenne lakitieteiksenne abessive lakitieteettänne lakitieteittänne instructive — — comitative — lakitieteinenne third-person possessor singular plural nominative lakitieteensä lakitieteensä accusative nom. lakitieteensä lakitieteensä gen. lakitieteensä genitive lakitieteensä lakitieteidensä lakitieteittensä partitive lakitiedettään lakitiedettänsä lakitieteitään lakitieteitänsä inessive lakitieteessään lakitieteessänsä lakitieteissään lakitieteissänsä elative lakitieteestään lakitieteestänsä lakitieteistään lakitieteistänsä illative lakitieteeseensä lakitieteisiinsä lakitieteihinsä adessive lakitieteellään lakitieteellänsä lakitieteillään lakitieteillänsä ablative lakitieteeltään lakitieteeltänsä lakitieteiltään lakitieteiltänsä allative lakitieteelleen lakitieteellensä lakitieteilleen lakitieteillensä essive lakitieteenään lakitieteenänsä lakitieteinään lakitieteinänsä translative lakitieteekseen lakitieteeksensä lakitieteikseen lakitieteiksensä abessive lakitieteettään lakitieteettänsä lakitieteittään lakitieteittänsä instructive — — comitative — lakitieteineen lakitieteinensä

Derived terms

• lakitieteellinen

 

Further reading

• “lakitiede”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02