henkitiede

Finnish

Etymology

henki +‎ tiede

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheŋkiˌtie̯deˣ/, [ˈhe̞ŋk̟iˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
• Rhymes: -iede
• Syllabification^(key): hen‧ki‧tie‧de

Noun

henkitiede

1. humanistic science

   Synonym: humanistinen tiede

Declension

Inflection of henkitiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		henkitiede	henkitieteet
genitive		henkitieteen	henkitieteiden henkitieteitten
partitive		henkitiedettä	henkitieteitä
illative		henkitieteeseen	henkitieteisiin henkitieteihin
		singular	plural
nominative		henkitiede	henkitieteet
accusative	nom.	henkitiede	henkitieteet
	gen.	henkitieteen
genitive		henkitieteen	henkitieteiden henkitieteitten
partitive		henkitiedettä	henkitieteitä
inessive		henkitieteessä	henkitieteissä
elative		henkitieteestä	henkitieteistä
illative		henkitieteeseen	henkitieteisiin henkitieteihin
adessive		henkitieteellä	henkitieteillä
ablative		henkitieteeltä	henkitieteiltä
allative		henkitieteelle	henkitieteille
essive		henkitieteenä	henkitieteinä
translative		henkitieteeksi	henkitieteiksi
abessive		henkitieteettä	henkitieteittä
instructive		—	henkitietein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of henkitiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative henkitieteeni henkitieteeni accusative nom. henkitieteeni henkitieteeni gen. henkitieteeni genitive henkitieteeni henkitieteideni henkitieteitteni partitive henkitiedettäni henkitieteitäni inessive henkitieteessäni henkitieteissäni elative henkitieteestäni henkitieteistäni illative henkitieteeseeni henkitieteisiini henkitieteihini adessive henkitieteelläni henkitieteilläni ablative henkitieteeltäni henkitieteiltäni allative henkitieteelleni henkitieteilleni essive henkitieteenäni henkitieteinäni translative henkitieteekseni henkitieteikseni abessive henkitieteettäni henkitieteittäni instructive — — comitative — henkitieteineni second-person singular possessor singular plural nominative henkitieteesi henkitieteesi accusative nom. henkitieteesi henkitieteesi gen. henkitieteesi genitive henkitieteesi henkitieteidesi henkitieteittesi partitive henkitiedettäsi henkitieteitäsi inessive henkitieteessäsi henkitieteissäsi elative henkitieteestäsi henkitieteistäsi illative henkitieteeseesi henkitieteisiisi henkitieteihisi adessive henkitieteelläsi henkitieteilläsi ablative henkitieteeltäsi henkitieteiltäsi allative henkitieteellesi henkitieteillesi essive henkitieteenäsi henkitieteinäsi translative henkitieteeksesi henkitieteiksesi abessive henkitieteettäsi henkitieteittäsi instructive — — comitative — henkitieteinesi first-person plural possessor singular plural nominative henkitieteemme henkitieteemme accusative nom. henkitieteemme henkitieteemme gen. henkitieteemme genitive henkitieteemme henkitieteidemme henkitieteittemme partitive henkitiedettämme henkitieteitämme inessive henkitieteessämme henkitieteissämme elative henkitieteestämme henkitieteistämme illative henkitieteeseemme henkitieteisiimme henkitieteihimme adessive henkitieteellämme henkitieteillämme ablative henkitieteeltämme henkitieteiltämme allative henkitieteellemme henkitieteillemme essive henkitieteenämme henkitieteinämme translative henkitieteeksemme henkitieteiksemme abessive henkitieteettämme henkitieteittämme instructive — — comitative — henkitieteinemme second-person plural possessor singular plural nominative henkitieteenne henkitieteenne accusative nom. henkitieteenne henkitieteenne gen. henkitieteenne genitive henkitieteenne henkitieteidenne henkitieteittenne partitive henkitiedettänne henkitieteitänne inessive henkitieteessänne henkitieteissänne elative henkitieteestänne henkitieteistänne illative henkitieteeseenne henkitieteisiinne henkitieteihinne adessive henkitieteellänne henkitieteillänne ablative henkitieteeltänne henkitieteiltänne allative henkitieteellenne henkitieteillenne essive henkitieteenänne henkitieteinänne translative henkitieteeksenne henkitieteiksenne abessive henkitieteettänne henkitieteittänne instructive — — comitative — henkitieteinenne third-person possessor singular plural nominative henkitieteensä henkitieteensä accusative nom. henkitieteensä henkitieteensä gen. henkitieteensä genitive henkitieteensä henkitieteidensä henkitieteittensä partitive henkitiedettään henkitiedettänsä henkitieteitään henkitieteitänsä inessive henkitieteessään henkitieteessänsä henkitieteissään henkitieteissänsä elative henkitieteestään henkitieteestänsä henkitieteistään henkitieteistänsä illative henkitieteeseensä henkitieteisiinsä henkitieteihinsä adessive henkitieteellään henkitieteellänsä henkitieteillään henkitieteillänsä ablative henkitieteeltään henkitieteeltänsä henkitieteiltään henkitieteiltänsä allative henkitieteelleen henkitieteellensä henkitieteilleen henkitieteillensä essive henkitieteenään henkitieteenänsä henkitieteinään henkitieteinänsä translative henkitieteekseen henkitieteeksensä henkitieteikseen henkitieteiksensä abessive henkitieteettään henkitieteettänsä henkitieteittään henkitieteittänsä instructive — — comitative — henkitieteineen henkitieteinensä

Further reading

• “henkitiede”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02