sulittaa

Finnish

Etymology

sula- +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsulitːɑːˣ/, [ˈs̠ulit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ulitːɑː
• Hyphenation^(key): su‧lit‧taa

Verb

sulittaa

1. (transitive) to fledge, to fletch, to feather

Conjugation

Inflection of sulittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sulitan	en sulita	1st sing.	olen sulittanut	en ole sulittanut
2nd sing.		sulitat	et sulita	2nd sing.	olet sulittanut	et ole sulittanut
3rd sing.		sulittaa	ei sulita	3rd sing.	on sulittanut	ei ole sulittanut
1st plur.		sulitamme	emme sulita	1st plur.	olemme sulittaneet	emme ole sulittaneet
2nd plur.		sulitatte	ette sulita	2nd plur.	olette sulittaneet	ette ole sulittaneet
3rd plur.		sulittavat	eivät sulita	3rd plur.	ovat sulittaneet	eivät ole sulittaneet
passive		sulitetaan	ei suliteta	passive	on sulitettu	ei ole sulitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sulitin	en sulittanut	1st sing.	olin sulittanut	en ollut sulittanut
2nd sing.		sulitit	et sulittanut	2nd sing.	olit sulittanut	et ollut sulittanut
3rd sing.		sulitti	ei sulittanut	3rd sing.	oli sulittanut	ei ollut sulittanut
1st plur.		sulitimme	emme sulittaneet	1st plur.	olimme sulittaneet	emme olleet sulittaneet
2nd plur.		sulititte	ette sulittaneet	2nd plur.	olitte sulittaneet	ette olleet sulittaneet
3rd plur.		sulittivat	eivät sulittaneet	3rd plur.	olivat sulittaneet	eivät olleet sulittaneet
passive		sulitettiin	ei sulitettu	passive	oli sulitettu	ei ollut sulitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sulittaisin	en sulittaisi	1st sing.	olisin sulittanut	en olisi sulittanut
2nd sing.		sulittaisit	et sulittaisi	2nd sing.	olisit sulittanut	et olisi sulittanut
3rd sing.		sulittaisi	ei sulittaisi	3rd sing.	olisi sulittanut	ei olisi sulittanut
1st plur.		sulittaisimme	emme sulittaisi	1st plur.	olisimme sulittaneet	emme olisi sulittaneet
2nd plur.		sulittaisitte	ette sulittaisi	2nd plur.	olisitte sulittaneet	ette olisi sulittaneet
3rd plur.		sulittaisivat	eivät sulittaisi	3rd plur.	olisivat sulittaneet	eivät olisi sulittaneet
passive		sulitettaisiin	ei sulitettaisi	passive	olisi sulitettu	ei olisi sulitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sulita	älä sulita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sulittakoon	älköön sulittako	3rd sing.	olkoon sulittanut	älköön olko sulittanut
1st plur.		sulittakaamme	älkäämme sulittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sulittakaa	älkää sulittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sulittakoot	älkööt sulittako	3rd plur.	olkoot sulittaneet	älkööt olko sulittaneet
passive		sulitettakoon	älköön sulitettako	passive	olkoon sulitettu	älköön olko sulitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sulittanen	en sulittane	1st sing.	lienen sulittanut	en liene sulittanut
2nd sing.		sulittanet	et sulittane	2nd sing.	lienet sulittanut	et liene sulittanut
3rd sing.		sulittanee	ei sulittane	3rd sing.	lienee sulittanut	ei liene sulittanut
1st plur.		sulittanemme	emme sulittane	1st plur.	lienemme sulittaneet	emme liene sulittaneet
2nd plur.		sulittanette	ette sulittane	2nd plur.	lienette sulittaneet	ette liene sulittaneet
3rd plur.		sulittanevat	eivät sulittane	3rd plur.	lienevät sulittaneet	eivät liene sulittaneet
passive		sulitettaneen	ei sulitettane	passive	lienee sulitettu	ei liene sulitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sulittaa		present	sulittava	sulitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sulittaakseni sulittaaksemme 2nd sulittaaksesi sulittaaksenne 3rd sulittaakseen sulittaaksensa		past	sulittanut	sulitettu
2nd	inessive2	sulittaessa	sulitettaessa	agent4	sulittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sulittaessani sulittaessamme 2nd sulittaessasi sulittaessanne 3rd sulittaessaan sulittaessansa		negative	sulittamaton
	instructive	sulittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form sulittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sulittamassa	—
	elative	sulittamasta	—
	illative	sulittamaan	—
	adessive	sulittamalla	—
	abessive	sulittamatta	—
	instructive	sulittaman	sulitettaman
4th3	verbal noun	sulittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sulittamaisillani sulittamaisillamme 2nd sulittamaisillasi sulittamaisillanne 3rd sulittamaisillaan sulittamaisillansa

Derived terms

• sulittaminen
• sulitus

 

Further reading

• “sulittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• ALS-tauti, alistuta, altistua, iltasatu, istualta, lasittua, latistua, tulistaa