sukeutua

Finnish

Etymology

sueta +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsukeu̯tuɑˣ/, [ˈs̠uk̟e̞u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): su‧keu‧tua

Verb

sukeutua

1. (intransitive) to lead into, to develop into, to ensue

Conjugation

Inflection of sukeutua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukeudun	en sukeudu	1st sing.	olen sukeutunut	en ole sukeutunut
2nd sing.		sukeudut	et sukeudu	2nd sing.	olet sukeutunut	et ole sukeutunut
3rd sing.		sukeutuu	ei sukeudu	3rd sing.	on sukeutunut	ei ole sukeutunut
1st plur.		sukeudumme	emme sukeudu	1st plur.	olemme sukeutuneet	emme ole sukeutuneet
2nd plur.		sukeudutte	ette sukeudu	2nd plur.	olette sukeutuneet	ette ole sukeutuneet
3rd plur.		sukeutuvat	eivät sukeudu	3rd plur.	ovat sukeutuneet	eivät ole sukeutuneet
passive		sukeudutaan	ei sukeuduta	passive	on sukeuduttu	ei ole sukeuduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukeuduin	en sukeutunut	1st sing.	olin sukeutunut	en ollut sukeutunut
2nd sing.		sukeuduit	et sukeutunut	2nd sing.	olit sukeutunut	et ollut sukeutunut
3rd sing.		sukeutui	ei sukeutunut	3rd sing.	oli sukeutunut	ei ollut sukeutunut
1st plur.		sukeuduimme	emme sukeutuneet	1st plur.	olimme sukeutuneet	emme olleet sukeutuneet
2nd plur.		sukeuduitte	ette sukeutuneet	2nd plur.	olitte sukeutuneet	ette olleet sukeutuneet
3rd plur.		sukeutuivat	eivät sukeutuneet	3rd plur.	olivat sukeutuneet	eivät olleet sukeutuneet
passive		sukeuduttiin	ei sukeuduttu	passive	oli sukeuduttu	ei ollut sukeuduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukeutuisin	en sukeutuisi	1st sing.	olisin sukeutunut	en olisi sukeutunut
2nd sing.		sukeutuisit	et sukeutuisi	2nd sing.	olisit sukeutunut	et olisi sukeutunut
3rd sing.		sukeutuisi	ei sukeutuisi	3rd sing.	olisi sukeutunut	ei olisi sukeutunut
1st plur.		sukeutuisimme	emme sukeutuisi	1st plur.	olisimme sukeutuneet	emme olisi sukeutuneet
2nd plur.		sukeutuisitte	ette sukeutuisi	2nd plur.	olisitte sukeutuneet	ette olisi sukeutuneet
3rd plur.		sukeutuisivat	eivät sukeutuisi	3rd plur.	olisivat sukeutuneet	eivät olisi sukeutuneet
passive		sukeuduttaisiin	ei sukeuduttaisi	passive	olisi sukeuduttu	ei olisi sukeuduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sukeudu	älä sukeudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sukeutukoon	älköön sukeutuko	3rd sing.	olkoon sukeutunut	älköön olko sukeutunut
1st plur.		sukeutukaamme	älkäämme sukeutuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sukeutukaa	älkää sukeutuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sukeutukoot	älkööt sukeutuko	3rd plur.	olkoot sukeutuneet	älkööt olko sukeutuneet
passive		sukeuduttakoon	älköön sukeuduttako	passive	olkoon sukeuduttu	älköön olko sukeuduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukeutunen	en sukeutune	1st sing.	lienen sukeutunut	en liene sukeutunut
2nd sing.		sukeutunet	et sukeutune	2nd sing.	lienet sukeutunut	et liene sukeutunut
3rd sing.		sukeutunee	ei sukeutune	3rd sing.	lienee sukeutunut	ei liene sukeutunut
1st plur.		sukeutunemme	emme sukeutune	1st plur.	lienemme sukeutuneet	emme liene sukeutuneet
2nd plur.		sukeutunette	ette sukeutune	2nd plur.	lienette sukeutuneet	ette liene sukeutuneet
3rd plur.		sukeutunevat	eivät sukeutune	3rd plur.	lienevät sukeutuneet	eivät liene sukeutuneet
passive		sukeuduttaneen	ei sukeuduttane	passive	lienee sukeuduttu	ei liene sukeuduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sukeutua		present	sukeutuva	sukeuduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukeutuakseni sukeutuaksemme 2nd sukeutuaksesi sukeutuaksenne 3rd sukeutuakseen sukeutuaksensa		past	sukeutunut	sukeuduttu
2nd	inessive2	sukeutuessa	sukeuduttaessa	agent4	sukeutuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukeutuessani sukeutuessamme 2nd sukeutuessasi sukeutuessanne 3rd sukeutuessaan sukeutuessansa		negative	sukeutumaton
	instructive	sukeutuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	sukeutumassa	—
	elative	sukeutumasta	—
	illative	sukeutumaan	—
	adessive	sukeutumalla	—
	abessive	sukeutumatta	—
	instructive	sukeutuman	sukeuduttaman
4th3	verbal noun	sukeutuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukeutumaisillani sukeutumaisillamme 2nd sukeutumaisillasi sukeutumaisillanne 3rd sukeutumaisillaan sukeutumaisillansa

Further reading

• “sukeutua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03