sukeltautua

Finnish

Etymology

sukeltaa (“to dive”) +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsukeltɑu̯tuɑˣ/, [ˈs̠uk̟e̞l̪ˌt̪ɑ̝u̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑutuɑ
• Hyphenation^(key): su‧kel‧tau‧tua

Verb

sukeltautua

1. (intransitive) To dive into.

Conjugation

Inflection of sukeltautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukeltaudun	en sukeltaudu	1st sing.	olen sukeltautunut	en ole sukeltautunut
2nd sing.		sukeltaudut	et sukeltaudu	2nd sing.	olet sukeltautunut	et ole sukeltautunut
3rd sing.		sukeltautuu	ei sukeltaudu	3rd sing.	on sukeltautunut	ei ole sukeltautunut
1st plur.		sukeltaudumme	emme sukeltaudu	1st plur.	olemme sukeltautuneet	emme ole sukeltautuneet
2nd plur.		sukeltaudutte	ette sukeltaudu	2nd plur.	olette sukeltautuneet	ette ole sukeltautuneet
3rd plur.		sukeltautuvat	eivät sukeltaudu	3rd plur.	ovat sukeltautuneet	eivät ole sukeltautuneet
passive		sukeltaudutaan	ei sukeltauduta	passive	on sukeltauduttu	ei ole sukeltauduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukeltauduin	en sukeltautunut	1st sing.	olin sukeltautunut	en ollut sukeltautunut
2nd sing.		sukeltauduit	et sukeltautunut	2nd sing.	olit sukeltautunut	et ollut sukeltautunut
3rd sing.		sukeltautui	ei sukeltautunut	3rd sing.	oli sukeltautunut	ei ollut sukeltautunut
1st plur.		sukeltauduimme	emme sukeltautuneet	1st plur.	olimme sukeltautuneet	emme olleet sukeltautuneet
2nd plur.		sukeltauduitte	ette sukeltautuneet	2nd plur.	olitte sukeltautuneet	ette olleet sukeltautuneet
3rd plur.		sukeltautuivat	eivät sukeltautuneet	3rd plur.	olivat sukeltautuneet	eivät olleet sukeltautuneet
passive		sukeltauduttiin	ei sukeltauduttu	passive	oli sukeltauduttu	ei ollut sukeltauduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukeltautuisin	en sukeltautuisi	1st sing.	olisin sukeltautunut	en olisi sukeltautunut
2nd sing.		sukeltautuisit	et sukeltautuisi	2nd sing.	olisit sukeltautunut	et olisi sukeltautunut
3rd sing.		sukeltautuisi	ei sukeltautuisi	3rd sing.	olisi sukeltautunut	ei olisi sukeltautunut
1st plur.		sukeltautuisimme	emme sukeltautuisi	1st plur.	olisimme sukeltautuneet	emme olisi sukeltautuneet
2nd plur.		sukeltautuisitte	ette sukeltautuisi	2nd plur.	olisitte sukeltautuneet	ette olisi sukeltautuneet
3rd plur.		sukeltautuisivat	eivät sukeltautuisi	3rd plur.	olisivat sukeltautuneet	eivät olisi sukeltautuneet
passive		sukeltauduttaisiin	ei sukeltauduttaisi	passive	olisi sukeltauduttu	ei olisi sukeltauduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sukeltaudu	älä sukeltaudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sukeltautukoon	älköön sukeltautuko	3rd sing.	olkoon sukeltautunut	älköön olko sukeltautunut
1st plur.		sukeltautukaamme	älkäämme sukeltautuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sukeltautukaa	älkää sukeltautuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sukeltautukoot	älkööt sukeltautuko	3rd plur.	olkoot sukeltautuneet	älkööt olko sukeltautuneet
passive		sukeltauduttakoon	älköön sukeltauduttako	passive	olkoon sukeltauduttu	älköön olko sukeltauduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukeltautunen	en sukeltautune	1st sing.	lienen sukeltautunut	en liene sukeltautunut
2nd sing.		sukeltautunet	et sukeltautune	2nd sing.	lienet sukeltautunut	et liene sukeltautunut
3rd sing.		sukeltautunee	ei sukeltautune	3rd sing.	lienee sukeltautunut	ei liene sukeltautunut
1st plur.		sukeltautunemme	emme sukeltautune	1st plur.	lienemme sukeltautuneet	emme liene sukeltautuneet
2nd plur.		sukeltautunette	ette sukeltautune	2nd plur.	lienette sukeltautuneet	ette liene sukeltautuneet
3rd plur.		sukeltautunevat	eivät sukeltautune	3rd plur.	lienevät sukeltautuneet	eivät liene sukeltautuneet
passive		sukeltauduttaneen	ei sukeltauduttane	passive	lienee sukeltauduttu	ei liene sukeltauduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sukeltautua		present	sukeltautuva	sukeltauduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukeltautuakseni sukeltautuaksemme 2nd sukeltautuaksesi sukeltautuaksenne 3rd sukeltautuakseen sukeltautuaksensa		past	sukeltautunut	sukeltauduttu
2nd	inessive2	sukeltautuessa	sukeltauduttaessa	agent4	sukeltautuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukeltautuessani sukeltautuessamme 2nd sukeltautuessasi sukeltautuessanne 3rd sukeltautuessaan sukeltautuessansa		negative	sukeltautumaton
	instructive	sukeltautuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	sukeltautumassa	—
	elative	sukeltautumasta	—
	illative	sukeltautumaan	—
	adessive	sukeltautumalla	—
	abessive	sukeltautumatta	—
	instructive	sukeltautuman	sukeltauduttaman
4th3	verbal noun	sukeltautuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukeltautumaisillani sukeltautumaisillamme 2nd sukeltautumaisillasi sukeltautumaisillanne 3rd sukeltautumaisillaan sukeltautumaisillansa

Further reading

• “sukeltautua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03