sujuttautua

Finnish

Etymology

sujuttaa +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsujutːɑu̯tuɑˣ/, [ˈs̠ujut̪ˌt̪ɑ̝u̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑutuɑ
• Syllabification^(key): su‧jut‧tau‧tu‧a

Verb

sujuttautua

1. (intransitive) to squeeze oneself through

Conjugation

Inflection of sujuttautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sujuttaudun	en sujuttaudu	1st sing.	olen sujuttautunut	en ole sujuttautunut
2nd sing.		sujuttaudut	et sujuttaudu	2nd sing.	olet sujuttautunut	et ole sujuttautunut
3rd sing.		sujuttautuu	ei sujuttaudu	3rd sing.	on sujuttautunut	ei ole sujuttautunut
1st plur.		sujuttaudumme	emme sujuttaudu	1st plur.	olemme sujuttautuneet	emme ole sujuttautuneet
2nd plur.		sujuttaudutte	ette sujuttaudu	2nd plur.	olette sujuttautuneet	ette ole sujuttautuneet
3rd plur.		sujuttautuvat	eivät sujuttaudu	3rd plur.	ovat sujuttautuneet	eivät ole sujuttautuneet
passive		sujuttaudutaan	ei sujuttauduta	passive	on sujuttauduttu	ei ole sujuttauduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sujuttauduin	en sujuttautunut	1st sing.	olin sujuttautunut	en ollut sujuttautunut
2nd sing.		sujuttauduit	et sujuttautunut	2nd sing.	olit sujuttautunut	et ollut sujuttautunut
3rd sing.		sujuttautui	ei sujuttautunut	3rd sing.	oli sujuttautunut	ei ollut sujuttautunut
1st plur.		sujuttauduimme	emme sujuttautuneet	1st plur.	olimme sujuttautuneet	emme olleet sujuttautuneet
2nd plur.		sujuttauduitte	ette sujuttautuneet	2nd plur.	olitte sujuttautuneet	ette olleet sujuttautuneet
3rd plur.		sujuttautuivat	eivät sujuttautuneet	3rd plur.	olivat sujuttautuneet	eivät olleet sujuttautuneet
passive		sujuttauduttiin	ei sujuttauduttu	passive	oli sujuttauduttu	ei ollut sujuttauduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sujuttautuisin	en sujuttautuisi	1st sing.	olisin sujuttautunut	en olisi sujuttautunut
2nd sing.		sujuttautuisit	et sujuttautuisi	2nd sing.	olisit sujuttautunut	et olisi sujuttautunut
3rd sing.		sujuttautuisi	ei sujuttautuisi	3rd sing.	olisi sujuttautunut	ei olisi sujuttautunut
1st plur.		sujuttautuisimme	emme sujuttautuisi	1st plur.	olisimme sujuttautuneet	emme olisi sujuttautuneet
2nd plur.		sujuttautuisitte	ette sujuttautuisi	2nd plur.	olisitte sujuttautuneet	ette olisi sujuttautuneet
3rd plur.		sujuttautuisivat	eivät sujuttautuisi	3rd plur.	olisivat sujuttautuneet	eivät olisi sujuttautuneet
passive		sujuttauduttaisiin	ei sujuttauduttaisi	passive	olisi sujuttauduttu	ei olisi sujuttauduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sujuttaudu	älä sujuttaudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sujuttautukoon	älköön sujuttautuko	3rd sing.	olkoon sujuttautunut	älköön olko sujuttautunut
1st plur.		sujuttautukaamme	älkäämme sujuttautuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sujuttautukaa	älkää sujuttautuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sujuttautukoot	älkööt sujuttautuko	3rd plur.	olkoot sujuttautuneet	älkööt olko sujuttautuneet
passive		sujuttauduttakoon	älköön sujuttauduttako	passive	olkoon sujuttauduttu	älköön olko sujuttauduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sujuttautunen	en sujuttautune	1st sing.	lienen sujuttautunut	en liene sujuttautunut
2nd sing.		sujuttautunet	et sujuttautune	2nd sing.	lienet sujuttautunut	et liene sujuttautunut
3rd sing.		sujuttautunee	ei sujuttautune	3rd sing.	lienee sujuttautunut	ei liene sujuttautunut
1st plur.		sujuttautunemme	emme sujuttautune	1st plur.	lienemme sujuttautuneet	emme liene sujuttautuneet
2nd plur.		sujuttautunette	ette sujuttautune	2nd plur.	lienette sujuttautuneet	ette liene sujuttautuneet
3rd plur.		sujuttautunevat	eivät sujuttautune	3rd plur.	lienevät sujuttautuneet	eivät liene sujuttautuneet
passive		sujuttauduttaneen	ei sujuttauduttane	passive	lienee sujuttauduttu	ei liene sujuttauduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sujuttautua		present	sujuttautuva	sujuttauduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sujuttautuakseni sujuttautuaksemme 2nd sujuttautuaksesi sujuttautuaksenne 3rd sujuttautuakseen sujuttautuaksensa		past	sujuttautunut	sujuttauduttu
2nd	inessive2	sujuttautuessa	sujuttauduttaessa	agent4	sujuttautuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sujuttautuessani sujuttautuessamme 2nd sujuttautuessasi sujuttautuessanne 3rd sujuttautuessaan sujuttautuessansa		negative	sujuttautumaton
	instructive	sujuttautuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	sujuttautumassa	—
	elative	sujuttautumasta	—
	illative	sujuttautumaan	—
	adessive	sujuttautumalla	—
	abessive	sujuttautumatta	—
	instructive	sujuttautuman	sujuttauduttaman
4th3	verbal noun	sujuttautuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sujuttautumaisillani sujuttautumaisillamme 2nd sujuttautumaisillasi sujuttautumaisillanne 3rd sujuttautumaisillaan sujuttautumaisillansa

Further reading

• “sujuttautua”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03