solmeilla

Finnish

Etymology

solmia +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsolmei̯lːɑˣ/, [ˈs̠o̞lme̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -olmeilːɑ
• Hyphenation^(key): sol‧meil‧la

Verb

solmeilla

1. to knot

Conjugation

Inflection of solmeilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		solmeilen	en solmeile	1st sing.	olen solmeillut	en ole solmeillut
2nd sing.		solmeilet	et solmeile	2nd sing.	olet solmeillut	et ole solmeillut
3rd sing.		solmeilee	ei solmeile	3rd sing.	on solmeillut	ei ole solmeillut
1st plur.		solmeilemme	emme solmeile	1st plur.	olemme solmeilleet	emme ole solmeilleet
2nd plur.		solmeilette	ette solmeile	2nd plur.	olette solmeilleet	ette ole solmeilleet
3rd plur.		solmeilevat	eivät solmeile	3rd plur.	ovat solmeilleet	eivät ole solmeilleet
passive		solmeillaan	ei solmeilla	passive	on solmeiltu	ei ole solmeiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		solmeilin	en solmeillut	1st sing.	olin solmeillut	en ollut solmeillut
2nd sing.		solmeilit	et solmeillut	2nd sing.	olit solmeillut	et ollut solmeillut
3rd sing.		solmeili	ei solmeillut	3rd sing.	oli solmeillut	ei ollut solmeillut
1st plur.		solmeilimme	emme solmeilleet	1st plur.	olimme solmeilleet	emme olleet solmeilleet
2nd plur.		solmeilitte	ette solmeilleet	2nd plur.	olitte solmeilleet	ette olleet solmeilleet
3rd plur.		solmeilivat	eivät solmeilleet	3rd plur.	olivat solmeilleet	eivät olleet solmeilleet
passive		solmeiltiin	ei solmeiltu	passive	oli solmeiltu	ei ollut solmeiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		solmeilisin	en solmeilisi	1st sing.	olisin solmeillut	en olisi solmeillut
2nd sing.		solmeilisit	et solmeilisi	2nd sing.	olisit solmeillut	et olisi solmeillut
3rd sing.		solmeilisi	ei solmeilisi	3rd sing.	olisi solmeillut	ei olisi solmeillut
1st plur.		solmeilisimme	emme solmeilisi	1st plur.	olisimme solmeilleet	emme olisi solmeilleet
2nd plur.		solmeilisitte	ette solmeilisi	2nd plur.	olisitte solmeilleet	ette olisi solmeilleet
3rd plur.		solmeilisivat	eivät solmeilisi	3rd plur.	olisivat solmeilleet	eivät olisi solmeilleet
passive		solmeiltaisiin	ei solmeiltaisi	passive	olisi solmeiltu	ei olisi solmeiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		solmeile	älä solmeile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		solmeilkoon	älköön solmeilko	3rd sing.	olkoon solmeillut	älköön olko solmeillut
1st plur.		solmeilkaamme	älkäämme solmeilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		solmeilkaa	älkää solmeilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		solmeilkoot	älkööt solmeilko	3rd plur.	olkoot solmeilleet	älkööt olko solmeilleet
passive		solmeiltakoon	älköön solmeiltako	passive	olkoon solmeiltu	älköön olko solmeiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		solmeillen	en solmeille	1st sing.	lienen solmeillut	en liene solmeillut
2nd sing.		solmeillet	et solmeille	2nd sing.	lienet solmeillut	et liene solmeillut
3rd sing.		solmeillee	ei solmeille	3rd sing.	lienee solmeillut	ei liene solmeillut
1st plur.		solmeillemme	emme solmeille	1st plur.	lienemme solmeilleet	emme liene solmeilleet
2nd plur.		solmeillette	ette solmeille	2nd plur.	lienette solmeilleet	ette liene solmeilleet
3rd plur.		solmeillevat	eivät solmeille	3rd plur.	lienevät solmeilleet	eivät liene solmeilleet
passive		solmeiltaneen	ei solmeiltane	passive	lienee solmeiltu	ei liene solmeiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		solmeilla		present	solmeileva	solmeiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st solmeillakseni solmeillaksemme 2nd solmeillaksesi solmeillaksenne 3rd solmeillakseen solmeillaksensa		past	solmeillut	solmeiltu
2nd	inessive2	solmeillessa	solmeiltaessa	agent4	solmeilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st solmeillessani solmeillessamme 2nd solmeillessasi solmeillessanne 3rd solmeillessaan solmeillessansa		negative	solmeilematon
	instructive	solmeillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	solmeilemassa	—
	elative	solmeilemasta	—
	illative	solmeilemaan	—
	adessive	solmeilemalla	—
	abessive	solmeilematta	—
	instructive	solmeileman	solmeiltaman
4th3	verbal noun	solmeileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st solmeilemaisillani solmeilemaisillamme 2nd solmeilemaisillasi solmeilemaisillanne 3rd solmeilemaisillaan solmeilemaisillansa

Derived terms

• solmeilu

 

Further reading

• “solmeilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03