Jump to content

sokeutuminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sokeutua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsokeu̯tuminen/, [ˈs̠o̞k̟e̞u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): so‧keu‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

sokeutuminen

  1. verbal noun of sokeutua
    1. becoming (permanently) blind

Declension

[edit]
Inflection of sokeutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sokeutuminen sokeutumiset
genitive sokeutumisen sokeutumisten
sokeutumisien
partitive sokeutumista sokeutumisia
illative sokeutumiseen sokeutumisiin
singular plural
nominative sokeutuminen sokeutumiset
accusative nom. sokeutuminen sokeutumiset
gen. sokeutumisen
genitive sokeutumisen sokeutumisten
sokeutumisien
partitive sokeutumista sokeutumisia
inessive sokeutumisessa sokeutumisissa
elative sokeutumisesta sokeutumisista
illative sokeutumiseen sokeutumisiin
adessive sokeutumisella sokeutumisilla
ablative sokeutumiselta sokeutumisilta
allative sokeutumiselle sokeutumisille
essive sokeutumisena sokeutumisina
translative sokeutumiseksi sokeutumisiksi
abessive sokeutumisetta sokeutumisitta
instructive sokeutumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sokeutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)