soittimellinen

Finnish

Etymology

soitin +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsoi̯tːimelːinen/, [ˈs̠o̞i̯t̪ːiˌme̞lːine̞n]
• Rhymes: -elːinen
• Hyphenation^(key): soit‧ti‧mel‧li‧nen

Adjective

soittimellinen

1. instrumental (pertaining to musical instruments)

Declension

Inflection of soittimellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		soittimellinen	soittimelliset
genitive		soittimellisen	soittimellisten soittimellisien
partitive		soittimellista	soittimellisia
illative		soittimelliseen	soittimellisiin
		singular	plural
nominative		soittimellinen	soittimelliset
accusative	nom.	soittimellinen	soittimelliset
	gen.	soittimellisen
genitive		soittimellisen	soittimellisten soittimellisien
partitive		soittimellista	soittimellisia
inessive		soittimellisessa	soittimellisissa
elative		soittimellisesta	soittimellisista
illative		soittimelliseen	soittimellisiin
adessive		soittimellisella	soittimellisilla
ablative		soittimelliselta	soittimellisilta
allative		soittimelliselle	soittimellisille
essive		soittimellisena	soittimellisina
translative		soittimelliseksi	soittimellisiksi
abessive		soittimellisetta	soittimellisitta
instructive		—	soittimellisin
comitative		—	soittimellisine

Possessive forms of soittimellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative soittimelliseni soittimelliseni accusative nom. soittimelliseni soittimelliseni gen. soittimelliseni genitive soittimelliseni soittimellisteni soittimellisieni partitive soittimellistani soittimellisiani inessive soittimellisessani soittimellisissani elative soittimellisestani soittimellisistani illative soittimelliseeni soittimellisiini adessive soittimellisellani soittimellisillani ablative soittimelliseltani soittimellisiltani allative soittimelliselleni soittimellisilleni essive soittimellisenani soittimellisinani translative soittimellisekseni soittimellisikseni abessive soittimellisettani soittimellisittani instructive — — comitative — soittimellisineni second-person singular possessor singular plural nominative soittimellisesi soittimellisesi accusative nom. soittimellisesi soittimellisesi gen. soittimellisesi genitive soittimellisesi soittimellistesi soittimellisiesi partitive soittimellistasi soittimellisiasi inessive soittimellisessasi soittimellisissasi elative soittimellisestasi soittimellisistasi illative soittimelliseesi soittimellisiisi adessive soittimellisellasi soittimellisillasi ablative soittimelliseltasi soittimellisiltasi allative soittimellisellesi soittimellisillesi essive soittimellisenasi soittimellisinasi translative soittimelliseksesi soittimellisiksesi abessive soittimellisettasi soittimellisittasi instructive — — comitative — soittimellisinesi first-person plural possessor singular plural nominative soittimellisemme soittimellisemme accusative nom. soittimellisemme soittimellisemme gen. soittimellisemme genitive soittimellisemme soittimellistemme soittimellisiemme partitive soittimellistamme soittimellisiamme inessive soittimellisessamme soittimellisissamme elative soittimellisestamme soittimellisistamme illative soittimelliseemme soittimellisiimme adessive soittimellisellamme soittimellisillamme ablative soittimelliseltamme soittimellisiltamme allative soittimellisellemme soittimellisillemme essive soittimellisenamme soittimellisinamme translative soittimelliseksemme soittimellisiksemme abessive soittimellisettamme soittimellisittamme instructive — — comitative — soittimellisinemme second-person plural possessor singular plural nominative soittimellisenne soittimellisenne accusative nom. soittimellisenne soittimellisenne gen. soittimellisenne genitive soittimellisenne soittimellistenne soittimellisienne partitive soittimellistanne soittimellisianne inessive soittimellisessanne soittimellisissanne elative soittimellisestanne soittimellisistanne illative soittimelliseenne soittimellisiinne adessive soittimellisellanne soittimellisillanne ablative soittimelliseltanne soittimellisiltanne allative soittimellisellenne soittimellisillenne essive soittimellisenanne soittimellisinanne translative soittimelliseksenne soittimellisiksenne abessive soittimellisettanne soittimellisittanne instructive — — comitative — soittimellisinenne third-person possessor singular plural nominative soittimellisensa soittimellisensa accusative nom. soittimellisensa soittimellisensa gen. soittimellisensa genitive soittimellisensa soittimellistensa soittimellisiensa partitive soittimellistaan soittimellistansa soittimellisiaan soittimellisiansa inessive soittimellisessaan soittimellisessansa soittimellisissaan soittimellisissansa elative soittimellisestaan soittimellisestansa soittimellisistaan soittimellisistansa illative soittimelliseensa soittimellisiinsa adessive soittimellisellaan soittimellisellansa soittimellisillaan soittimellisillansa ablative soittimelliseltaan soittimelliseltansa soittimellisiltaan soittimellisiltansa allative soittimelliselleen soittimellisellensa soittimellisilleen soittimellisillensa essive soittimellisenaan soittimellisenansa soittimellisinaan soittimellisinansa translative soittimellisekseen soittimelliseksensa soittimellisikseen soittimellisiksensa abessive soittimellisettaan soittimellisettansa soittimellisittaan soittimellisittansa instructive — — comitative — soittimellisineen soittimellisinensa

Derived terms

• soittimellisesti
• soittimellisuus

Further reading

• “soittimellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03