soistuminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

soistua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsoi̯stuminen/, [ˈs̠o̞i̯s̠tuˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): sois‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

soistuminen

  1. verbal noun of soistua
    1. becoming marshy, turning into a marsh; paludification

Declension

[edit]
Inflection of soistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative soistuminen soistumiset
genitive soistumisen soistumisten
soistumisien
partitive soistumista soistumisia
illative soistumiseen soistumisiin
singular plural
nominative soistuminen soistumiset
accusative nom. soistuminen soistumiset
gen. soistumisen
genitive soistumisen soistumisten
soistumisien
partitive soistumista soistumisia
inessive soistumisessa soistumisissa
elative soistumisesta soistumisista
illative soistumiseen soistumisiin
adessive soistumisella soistumisilla
ablative soistumiselta soistumisilta
allative soistumiselle soistumisille
essive soistumisena soistumisina
translative soistumiseksi soistumisiksi
abessive soistumisetta soistumisitta
instructive soistumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of soistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)