sikiäin

Finnish

Etymology

siitä (“to procreate”) +‎ -in

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsikiæi̯n/, [ˈs̠ik̟iæi̯n]
• Rhymes: -ikiæin
• Syllabification^(key): si‧ki‧äin

Noun

sikiäin

1. (botany) ovary

Declension

Inflection of sikiäin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		sikiäin	sikiäimet
genitive		sikiäimen	sikiäimien sikiäinten
partitive		sikiäintä	sikiäimiä
illative		sikiäimeen	sikiäimiin
		singular	plural
nominative		sikiäin	sikiäimet
accusative	nom.	sikiäin	sikiäimet
	gen.	sikiäimen
genitive		sikiäimen	sikiäimien sikiäinten
partitive		sikiäintä	sikiäimiä
inessive		sikiäimessä	sikiäimissä
elative		sikiäimestä	sikiäimistä
illative		sikiäimeen	sikiäimiin
adessive		sikiäimellä	sikiäimillä
ablative		sikiäimeltä	sikiäimiltä
allative		sikiäimelle	sikiäimille
essive		sikiäimenä	sikiäiminä
translative		sikiäimeksi	sikiäimiksi
abessive		sikiäimettä	sikiäimittä
instructive		—	sikiäimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sikiäin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sikiäimeni sikiäimeni accusative nom. sikiäimeni sikiäimeni gen. sikiäimeni genitive sikiäimeni sikiäimieni sikiäinteni partitive sikiäintäni sikiäimiäni inessive sikiäimessäni sikiäimissäni elative sikiäimestäni sikiäimistäni illative sikiäimeeni sikiäimiini adessive sikiäimelläni sikiäimilläni ablative sikiäimeltäni sikiäimiltäni allative sikiäimelleni sikiäimilleni essive sikiäimenäni sikiäiminäni translative sikiäimekseni sikiäimikseni abessive sikiäimettäni sikiäimittäni instructive — — comitative — sikiäimineni second-person singular possessor singular plural nominative sikiäimesi sikiäimesi accusative nom. sikiäimesi sikiäimesi gen. sikiäimesi genitive sikiäimesi sikiäimiesi sikiäintesi partitive sikiäintäsi sikiäimiäsi inessive sikiäimessäsi sikiäimissäsi elative sikiäimestäsi sikiäimistäsi illative sikiäimeesi sikiäimiisi adessive sikiäimelläsi sikiäimilläsi ablative sikiäimeltäsi sikiäimiltäsi allative sikiäimellesi sikiäimillesi essive sikiäimenäsi sikiäiminäsi translative sikiäimeksesi sikiäimiksesi abessive sikiäimettäsi sikiäimittäsi instructive — — comitative — sikiäiminesi first-person plural possessor singular plural nominative sikiäimemme sikiäimemme accusative nom. sikiäimemme sikiäimemme gen. sikiäimemme genitive sikiäimemme sikiäimiemme sikiäintemme partitive sikiäintämme sikiäimiämme inessive sikiäimessämme sikiäimissämme elative sikiäimestämme sikiäimistämme illative sikiäimeemme sikiäimiimme adessive sikiäimellämme sikiäimillämme ablative sikiäimeltämme sikiäimiltämme allative sikiäimellemme sikiäimillemme essive sikiäimenämme sikiäiminämme translative sikiäimeksemme sikiäimiksemme abessive sikiäimettämme sikiäimittämme instructive — — comitative — sikiäiminemme second-person plural possessor singular plural nominative sikiäimenne sikiäimenne accusative nom. sikiäimenne sikiäimenne gen. sikiäimenne genitive sikiäimenne sikiäimienne sikiäintenne partitive sikiäintänne sikiäimiänne inessive sikiäimessänne sikiäimissänne elative sikiäimestänne sikiäimistänne illative sikiäimeenne sikiäimiinne adessive sikiäimellänne sikiäimillänne ablative sikiäimeltänne sikiäimiltänne allative sikiäimellenne sikiäimillenne essive sikiäimenänne sikiäiminänne translative sikiäimeksenne sikiäimiksenne abessive sikiäimettänne sikiäimittänne instructive — — comitative — sikiäiminenne third-person possessor singular plural nominative sikiäimensä sikiäimensä accusative nom. sikiäimensä sikiäimensä gen. sikiäimensä genitive sikiäimensä sikiäimiensä sikiäintensä partitive sikiäintään sikiäintänsä sikiäimiään sikiäimiänsä inessive sikiäimessään sikiäimessänsä sikiäimissään sikiäimissänsä elative sikiäimestään sikiäimestänsä sikiäimistään sikiäimistänsä illative sikiäimeensä sikiäimiinsä adessive sikiäimellään sikiäimellänsä sikiäimillään sikiäimillänsä ablative sikiäimeltään sikiäimeltänsä sikiäimiltään sikiäimiltänsä allative sikiäimelleen sikiäimellensä sikiäimilleen sikiäimillensä essive sikiäimenään sikiäimenänsä sikiäiminään sikiäiminänsä translative sikiäimekseen sikiäimeksensä sikiäimikseen sikiäimiksensä abessive sikiäimettään sikiäimettänsä sikiäimittään sikiäimittänsä instructive — — comitative — sikiäimineen sikiäiminensä

Related terms

• emi
• vartalo
• luotti

Further reading

• “sikiäin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Itikat ovat sikiäiset.

Etymology

From siki- (“to procreate”) +‎ -iäin.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsikijæi̯ne/, [ˈs̠ikijəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsiki.æi̯n/, [ˈʃiɡ̊i.æi̯n]
• Rhymes: -ikijæi̯n, -iki.æi̯n
• Hyphenation: si‧ki‧äin

Noun

sikiäin

1. insect
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 24:

     Susi sööp lampaita, pääsköt, suenliiat, vaapsahaiset, suenkorennot, hämöläiset lovviit sikiäisiä, kalat söövvät matokkaisia ja toisia vesielokkaita.

     A wolf eats sheep, swallows, lizards, wasps, dragonflies, spiders catch insects, fishes eat worms and other marine animals.

Declension

Declension of sikiäin (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	sikiäin	sikiäiset
genitive	sikiäisen	sikiäisiin
partitive	sikiäistä, sikiäist	sikiäisiä
illative	sikiäisee	sikiäisii
inessive	sikiäisees	sikiäisiis
elative	sikiäisest	sikiäisist
allative	sikiäiselle	sikiäisille
adessive	sikiäiseel	sikiäisiil
ablative	sikiäiselt	sikiäisilt
translative	sikiäiseks	sikiäisiks
essive	sikiäisennä, sikiäiseen	sikiäisinnä, sikiäisiin
exessive1)	sikiäisent	sikiäisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• sikiäissööjä