sijata

Finnish

Etymology

sija +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsijɑtɑˣ/, [ˈs̠ijɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ijɑtɑ
• Hyphenation^(key): si‧ja‧ta

Verb

sijata

1. to make the bed.

Conjugation

Inflection of sijata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sijaan	en sijaa	1st sing.	olen sijannut	en ole sijannut
2nd sing.		sijaat	et sijaa	2nd sing.	olet sijannut	et ole sijannut
3rd sing.		sijaa	ei sijaa	3rd sing.	on sijannut	ei ole sijannut
1st plur.		sijaamme	emme sijaa	1st plur.	olemme sijanneet	emme ole sijanneet
2nd plur.		sijaatte	ette sijaa	2nd plur.	olette sijanneet	ette ole sijanneet
3rd plur.		sijaavat	eivät sijaa	3rd plur.	ovat sijanneet	eivät ole sijanneet
passive		sijataan	ei sijata	passive	on sijattu	ei ole sijattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sijasin	en sijannut	1st sing.	olin sijannut	en ollut sijannut
2nd sing.		sijasit	et sijannut	2nd sing.	olit sijannut	et ollut sijannut
3rd sing.		sijasi	ei sijannut	3rd sing.	oli sijannut	ei ollut sijannut
1st plur.		sijasimme	emme sijanneet	1st plur.	olimme sijanneet	emme olleet sijanneet
2nd plur.		sijasitte	ette sijanneet	2nd plur.	olitte sijanneet	ette olleet sijanneet
3rd plur.		sijasivat	eivät sijanneet	3rd plur.	olivat sijanneet	eivät olleet sijanneet
passive		sijattiin	ei sijattu	passive	oli sijattu	ei ollut sijattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sijaisin	en sijaisi	1st sing.	olisin sijannut	en olisi sijannut
2nd sing.		sijaisit	et sijaisi	2nd sing.	olisit sijannut	et olisi sijannut
3rd sing.		sijaisi	ei sijaisi	3rd sing.	olisi sijannut	ei olisi sijannut
1st plur.		sijaisimme	emme sijaisi	1st plur.	olisimme sijanneet	emme olisi sijanneet
2nd plur.		sijaisitte	ette sijaisi	2nd plur.	olisitte sijanneet	ette olisi sijanneet
3rd plur.		sijaisivat	eivät sijaisi	3rd plur.	olisivat sijanneet	eivät olisi sijanneet
passive		sijattaisiin	ei sijattaisi	passive	olisi sijattu	ei olisi sijattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sijaa	älä sijaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sijatkoon	älköön sijatko	3rd sing.	olkoon sijannut	älköön olko sijannut
1st plur.		sijatkaamme	älkäämme sijatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sijatkaa	älkää sijatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sijatkoot	älkööt sijatko	3rd plur.	olkoot sijanneet	älkööt olko sijanneet
passive		sijattakoon	älköön sijattako	passive	olkoon sijattu	älköön olko sijattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sijannen	en sijanne	1st sing.	lienen sijannut	en liene sijannut
2nd sing.		sijannet	et sijanne	2nd sing.	lienet sijannut	et liene sijannut
3rd sing.		sijannee	ei sijanne	3rd sing.	lienee sijannut	ei liene sijannut
1st plur.		sijannemme	emme sijanne	1st plur.	lienemme sijanneet	emme liene sijanneet
2nd plur.		sijannette	ette sijanne	2nd plur.	lienette sijanneet	ette liene sijanneet
3rd plur.		sijannevat	eivät sijanne	3rd plur.	lienevät sijanneet	eivät liene sijanneet
passive		sijattaneen	ei sijattane	passive	lienee sijattu	ei liene sijattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sijata		present	sijaava	sijattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sijatakseni sijataksemme 2nd sijataksesi sijataksenne 3rd sijatakseen sijataksensa		past	sijannut	sijattu
2nd	inessive2	sijatessa	sijattaessa	agent4	sijaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sijatessani sijatessamme 2nd sijatessasi sijatessanne 3rd sijatessaan sijatessansa		negative	sijaamaton
	instructive	sijaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	sijaamassa	—
	elative	sijaamasta	—
	illative	sijaamaan	—
	adessive	sijaamalla	—
	abessive	sijaamatta	—
	instructive	sijaaman	sijattaman
4th3	verbal noun	sijaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sijaamaisillani sijaamaisillamme 2nd sijaamaisillasi sijaamaisillanne 3rd sijaamaisillaan sijaamaisillansa

Synonyms

• pedata

Derived terms

• sijaaminen
• sijaus

 

Further reading

• “sijata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• ajasti, sijaat

Veps

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Verb

sijata

1. to invest

Inflection

Inflection of sijata (inflection type 9/kogota)
1st infinitive	sijata
present indic.	sijadab
past indic.	sijazi
	present indicative	past indicative	imperative
1st singular	sijadan	sijazin	—
2nd singular	sijadad	sijazid	sijada
3rd singular	sijadab	sijazi	sijakaha
1st plural	sijadam	sijazim	sijakam
2nd plural	sijadat	sijazit	sijakat
3rd plural	sijatas sijadaba	sijaziba	sijakaha
sing. conneg.1	sijada	sijadand	sijada
plur. conneg.	sijakoi	sijanugoi	sijakoi
	present conditional	past conditional	potential
1st singular	sijadaižin	sijanuižin	sijadanen
2nd singular	sijadaižid	sijanuižid	sijadaned
3rd singular	sijadaiži	sijanuiži	sijadaneb
1st plural	sijadaižim	sijanuižim	sijadanem
2nd plural	sijadaižit	sijanuižit	sijadanet
3rd plural	sijadaižiba	sijanuižiba	sijadaneba
connegative	sijadaiži	sijanuiži	sijadane
non-finite forms
1st infinitive	sijata
2nd infinitive		3rd infinitive
inessive	sijates	inessive	sijadamas
instructive	sijaten	illative	sijadamaha
participles		elative	sijadamaspäi
present active	sijadai	adessive	sijadamal
past active	sijanu	abessive	sijadamat
past passive	sijatud
1 In imperative: used only in the second-person singular. The plural form is used with other persons.

References

• Zajceva, N. G., Mullonen, M. I. (2007) “вкладывать, размещать”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary]‎^[2], Petrozavodsk: Periodika