Jump to content

selväkieli

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

selvä +‎ kieli

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈselʋæˌkie̯li/, [ˈs̠e̞lʋæˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Hyphenation(key): selvä‧kieli

Noun

[edit]

selväkieli

  1. plain language

Declension

[edit]
Inflection of selväkieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative selväkieli selväkielet
genitive selväkielen selväkielten
selväkielien
partitive selväkieltä selväkieliä
illative selväkieleen selväkieliin
singular plural
nominative selväkieli selväkielet
accusative nom. selväkieli selväkielet
gen. selväkielen
genitive selväkielen selväkielten
selväkielien
partitive selväkieltä selväkieliä
inessive selväkielessä selväkielissä
elative selväkielestä selväkielistä
illative selväkieleen selväkieliin
adessive selväkielellä selväkielillä
ablative selväkieleltä selväkieliltä
allative selväkielelle selväkielille
essive selväkielenä selväkielinä
translative selväkieleksi selväkieliksi
abessive selväkielettä selväkielittä
instructive selväkielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of selväkieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

Further reading

[edit]