sekaantua

Finnish

Etymology

From seka- +‎ -(a)ntua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsekɑːntuɑˣ/, [ˈs̠e̞kɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): se‧kaan‧tua

Verb

sekaantua

1. (intransitive) To get mixed up.
2. (intransitive) To get involved.

Conjugation

Inflection of sekaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sekaannun	en sekaannu	1st sing.	olen sekaantunut	en ole sekaantunut
2nd sing.		sekaannut	et sekaannu	2nd sing.	olet sekaantunut	et ole sekaantunut
3rd sing.		sekaantuu	ei sekaannu	3rd sing.	on sekaantunut	ei ole sekaantunut
1st plur.		sekaannumme	emme sekaannu	1st plur.	olemme sekaantuneet	emme ole sekaantuneet
2nd plur.		sekaannutte	ette sekaannu	2nd plur.	olette sekaantuneet	ette ole sekaantuneet
3rd plur.		sekaantuvat	eivät sekaannu	3rd plur.	ovat sekaantuneet	eivät ole sekaantuneet
passive		sekaannutaan	ei sekaannuta	passive	on sekaannuttu	ei ole sekaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sekaannuin	en sekaantunut	1st sing.	olin sekaantunut	en ollut sekaantunut
2nd sing.		sekaannuit	et sekaantunut	2nd sing.	olit sekaantunut	et ollut sekaantunut
3rd sing.		sekaantui	ei sekaantunut	3rd sing.	oli sekaantunut	ei ollut sekaantunut
1st plur.		sekaannuimme	emme sekaantuneet	1st plur.	olimme sekaantuneet	emme olleet sekaantuneet
2nd plur.		sekaannuitte	ette sekaantuneet	2nd plur.	olitte sekaantuneet	ette olleet sekaantuneet
3rd plur.		sekaantuivat	eivät sekaantuneet	3rd plur.	olivat sekaantuneet	eivät olleet sekaantuneet
passive		sekaannuttiin	ei sekaannuttu	passive	oli sekaannuttu	ei ollut sekaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sekaantuisin	en sekaantuisi	1st sing.	olisin sekaantunut	en olisi sekaantunut
2nd sing.		sekaantuisit	et sekaantuisi	2nd sing.	olisit sekaantunut	et olisi sekaantunut
3rd sing.		sekaantuisi	ei sekaantuisi	3rd sing.	olisi sekaantunut	ei olisi sekaantunut
1st plur.		sekaantuisimme	emme sekaantuisi	1st plur.	olisimme sekaantuneet	emme olisi sekaantuneet
2nd plur.		sekaantuisitte	ette sekaantuisi	2nd plur.	olisitte sekaantuneet	ette olisi sekaantuneet
3rd plur.		sekaantuisivat	eivät sekaantuisi	3rd plur.	olisivat sekaantuneet	eivät olisi sekaantuneet
passive		sekaannuttaisiin	ei sekaannuttaisi	passive	olisi sekaannuttu	ei olisi sekaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sekaannu	älä sekaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sekaantukoon	älköön sekaantuko	3rd sing.	olkoon sekaantunut	älköön olko sekaantunut
1st plur.		sekaantukaamme	älkäämme sekaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sekaantukaa	älkää sekaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sekaantukoot	älkööt sekaantuko	3rd plur.	olkoot sekaantuneet	älkööt olko sekaantuneet
passive		sekaannuttakoon	älköön sekaannuttako	passive	olkoon sekaannuttu	älköön olko sekaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sekaantunen	en sekaantune	1st sing.	lienen sekaantunut	en liene sekaantunut
2nd sing.		sekaantunet	et sekaantune	2nd sing.	lienet sekaantunut	et liene sekaantunut
3rd sing.		sekaantunee	ei sekaantune	3rd sing.	lienee sekaantunut	ei liene sekaantunut
1st plur.		sekaantunemme	emme sekaantune	1st plur.	lienemme sekaantuneet	emme liene sekaantuneet
2nd plur.		sekaantunette	ette sekaantune	2nd plur.	lienette sekaantuneet	ette liene sekaantuneet
3rd plur.		sekaantunevat	eivät sekaantune	3rd plur.	lienevät sekaantuneet	eivät liene sekaantuneet
passive		sekaannuttaneen	ei sekaannuttane	passive	lienee sekaannuttu	ei liene sekaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sekaantua		present	sekaantuva	sekaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sekaantuakseni sekaantuaksemme 2nd sekaantuaksesi sekaantuaksenne 3rd sekaantuakseen sekaantuaksensa		past	sekaantunut	sekaannuttu
2nd	inessive2	sekaantuessa	sekaannuttaessa	agent4	sekaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sekaantuessani sekaantuessamme 2nd sekaantuessasi sekaantuessanne 3rd sekaantuessaan sekaantuessansa		negative	sekaantumaton
	instructive	sekaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	sekaantumassa	—
	elative	sekaantumasta	—
	illative	sekaantumaan	—
	adessive	sekaantumalla	—
	abessive	sekaantumatta	—
	instructive	sekaantuman	sekaannuttaman
4th3	verbal noun	sekaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sekaantumaisillani sekaantumaisillamme 2nd sekaantumaisillasi sekaantumaisillanne 3rd sekaantumaisillaan sekaantumaisillansa

Derived terms

• sekaannus
• sekaannuttaa
• sekaantuma
• sekaantuminen

 

Further reading

• “sekaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03