säkittää

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

säkki (sack, large bag for storage and handling) +‎ -ttää

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsækitːæːˣ/, [ˈs̠æk̟it̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -ækitːæː
  • Hyphenation(key): sä‧kit‧tää

Verb

[edit]

säkittää

  1. to sack (fill in sacks)

Conjugation

[edit]
Inflection of säkittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. säkitän en säkitä 1st sing. olen säkittänyt en ole säkittänyt
2nd sing. säkität et säkitä 2nd sing. olet säkittänyt et ole säkittänyt
3rd sing. säkittää ei säkitä 3rd sing. on säkittänyt ei ole säkittänyt
1st plur. säkitämme emme säkitä 1st plur. olemme säkittäneet emme ole säkittäneet
2nd plur. säkitätte ette säkitä 2nd plur. olette säkittäneet ette ole säkittäneet
3rd plur. säkittävät eivät säkitä 3rd plur. ovat säkittäneet eivät ole säkittäneet
passive säkitetään ei säkitetä passive on säkitetty ei ole säkitetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. säkitin en säkittänyt 1st sing. olin säkittänyt en ollut säkittänyt
2nd sing. säkitit et säkittänyt 2nd sing. olit säkittänyt et ollut säkittänyt
3rd sing. säkitti ei säkittänyt 3rd sing. oli säkittänyt ei ollut säkittänyt
1st plur. säkitimme emme säkittäneet 1st plur. olimme säkittäneet emme olleet säkittäneet
2nd plur. säkititte ette säkittäneet 2nd plur. olitte säkittäneet ette olleet säkittäneet
3rd plur. säkittivät eivät säkittäneet 3rd plur. olivat säkittäneet eivät olleet säkittäneet
passive säkitettiin ei säkitetty passive oli säkitetty ei ollut säkitetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. säkittäisin en säkittäisi 1st sing. olisin säkittänyt en olisi säkittänyt
2nd sing. säkittäisit et säkittäisi 2nd sing. olisit säkittänyt et olisi säkittänyt
3rd sing. säkittäisi ei säkittäisi 3rd sing. olisi säkittänyt ei olisi säkittänyt
1st plur. säkittäisimme emme säkittäisi 1st plur. olisimme säkittäneet emme olisi säkittäneet
2nd plur. säkittäisitte ette säkittäisi 2nd plur. olisitte säkittäneet ette olisi säkittäneet
3rd plur. säkittäisivät eivät säkittäisi 3rd plur. olisivat säkittäneet eivät olisi säkittäneet
passive säkitettäisiin ei säkitettäisi passive olisi säkitetty ei olisi säkitetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. säkitä älä säkitä 2nd sing.
3rd sing. säkittäköön älköön säkittäkö 3rd sing. olkoon säkittänyt älköön olko säkittänyt
1st plur. säkittäkäämme älkäämme säkittäkö 1st plur.
2nd plur. säkittäkää älkää säkittäkö 2nd plur.
3rd plur. säkittäkööt älkööt säkittäkö 3rd plur. olkoot säkittäneet älkööt olko säkittäneet
passive säkitettäköön älköön säkitettäkö passive olkoon säkitetty älköön olko säkitetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. säkittänen en säkittäne 1st sing. lienen säkittänyt en liene säkittänyt
2nd sing. säkittänet et säkittäne 2nd sing. lienet säkittänyt et liene säkittänyt
3rd sing. säkittänee ei säkittäne 3rd sing. lienee säkittänyt ei liene säkittänyt
1st plur. säkittänemme emme säkittäne 1st plur. lienemme säkittäneet emme liene säkittäneet
2nd plur. säkittänette ette säkittäne 2nd plur. lienette säkittäneet ette liene säkittäneet
3rd plur. säkittänevät eivät säkittäne 3rd plur. lienevät säkittäneet eivät liene säkittäneet
passive säkitettäneen ei säkitettäne passive lienee säkitetty ei liene säkitetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st säkittää present säkittävä säkitettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st säkittääkseni säkittääksemme
2nd säkittääksesi säkittääksenne
3rd säkittääkseen
säkittääksensä
past säkittänyt säkitetty
2nd inessive2 säkittäessä säkitettäessä agent4 säkittämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st säkittäessäni säkittäessämme
2nd säkittäessäsi säkittäessänne
3rd säkittäessään
säkittäessänsä
negative säkittämätön
instructive säkittäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form säkittää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive säkittämässä
elative säkittämästä
illative säkittämään
adessive säkittämällä
abessive säkittämättä
instructive säkittämän säkitettämän
4th3 verbal noun säkittäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st säkittämäisilläni säkittämäisillämme
2nd säkittämäisilläsi säkittämäisillänne
3rd säkittämäisillään
säkittämäisillänsä

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]