Jump to content

sääntö

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sää ((obsolete) fiber, thread, strand) +‎ -ntö (compare säätää)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsæːntø/, [ˈs̠æːn̪t̪ø̞]
  • Rhymes: -æːntø
  • Hyphenation(key): sään‧tö

Noun

[edit]

sääntö

  1. rule, regulation (a restriction or convention applying by authority)
  2. (in the plural) laws, rules, bylaws, code (constitution of an association)

Declension

[edit]
Inflection of sääntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative sääntö säännöt
genitive säännön sääntöjen
partitive sääntöä sääntöjä
illative sääntöön sääntöihin
singular plural
nominative sääntö säännöt
accusative nom. sääntö säännöt
gen. säännön
genitive säännön sääntöjen
partitive sääntöä sääntöjä
inessive säännössä säännöissä
elative säännöstä säännöistä
illative sääntöön sääntöihin
adessive säännöllä säännöillä
ablative säännöltä säännöiltä
allative säännölle säännöille
essive sääntönä sääntöinä
translative säännöksi säännöiksi
abessive säännöttä säännöittä
instructive säännöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sääntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

See also

[edit]

Further reading

[edit]