erikoissääntöinen

Finnish

Etymology

erikois- +‎ sääntö +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerikoi̯sˌsæːntøi̯nen/, [ˈe̞riko̞i̯s̠ˌs̠æːn̪t̪ø̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -æːntøinen
• Hyphenation^(key): erikois‧sääntöi‧nen

Adjective

erikoissääntöinen

1. (optics) extraordinary (in birefringence)

Declension

Inflection of erikoissääntöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		erikoissääntöinen	erikoissääntöiset
genitive		erikoissääntöisen	erikoissääntöisten erikoissääntöisien
partitive		erikoissääntöistä	erikoissääntöisiä
illative		erikoissääntöiseen	erikoissääntöisiin
		singular	plural
nominative		erikoissääntöinen	erikoissääntöiset
accusative	nom.	erikoissääntöinen	erikoissääntöiset
	gen.	erikoissääntöisen
genitive		erikoissääntöisen	erikoissääntöisten erikoissääntöisien
partitive		erikoissääntöistä	erikoissääntöisiä
inessive		erikoissääntöisessä	erikoissääntöisissä
elative		erikoissääntöisestä	erikoissääntöisistä
illative		erikoissääntöiseen	erikoissääntöisiin
adessive		erikoissääntöisellä	erikoissääntöisillä
ablative		erikoissääntöiseltä	erikoissääntöisiltä
allative		erikoissääntöiselle	erikoissääntöisille
essive		erikoissääntöisenä	erikoissääntöisinä
translative		erikoissääntöiseksi	erikoissääntöisiksi
abessive		erikoissääntöisettä	erikoissääntöisittä
instructive		—	erikoissääntöisin
comitative		—	erikoissääntöisine

Possessive forms of erikoissääntöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative erikoissääntöiseni erikoissääntöiseni accusative nom. erikoissääntöiseni erikoissääntöiseni gen. erikoissääntöiseni genitive erikoissääntöiseni erikoissääntöisteni erikoissääntöisieni partitive erikoissääntöistäni erikoissääntöisiäni inessive erikoissääntöisessäni erikoissääntöisissäni elative erikoissääntöisestäni erikoissääntöisistäni illative erikoissääntöiseeni erikoissääntöisiini adessive erikoissääntöiselläni erikoissääntöisilläni ablative erikoissääntöiseltäni erikoissääntöisiltäni allative erikoissääntöiselleni erikoissääntöisilleni essive erikoissääntöisenäni erikoissääntöisinäni translative erikoissääntöisekseni erikoissääntöisikseni abessive erikoissääntöisettäni erikoissääntöisittäni instructive — — comitative — erikoissääntöisineni second-person singular possessor singular plural nominative erikoissääntöisesi erikoissääntöisesi accusative nom. erikoissääntöisesi erikoissääntöisesi gen. erikoissääntöisesi genitive erikoissääntöisesi erikoissääntöistesi erikoissääntöisiesi partitive erikoissääntöistäsi erikoissääntöisiäsi inessive erikoissääntöisessäsi erikoissääntöisissäsi elative erikoissääntöisestäsi erikoissääntöisistäsi illative erikoissääntöiseesi erikoissääntöisiisi adessive erikoissääntöiselläsi erikoissääntöisilläsi ablative erikoissääntöiseltäsi erikoissääntöisiltäsi allative erikoissääntöisellesi erikoissääntöisillesi essive erikoissääntöisenäsi erikoissääntöisinäsi translative erikoissääntöiseksesi erikoissääntöisiksesi abessive erikoissääntöisettäsi erikoissääntöisittäsi instructive — — comitative — erikoissääntöisinesi first-person plural possessor singular plural nominative erikoissääntöisemme erikoissääntöisemme accusative nom. erikoissääntöisemme erikoissääntöisemme gen. erikoissääntöisemme genitive erikoissääntöisemme erikoissääntöistemme erikoissääntöisiemme partitive erikoissääntöistämme erikoissääntöisiämme inessive erikoissääntöisessämme erikoissääntöisissämme elative erikoissääntöisestämme erikoissääntöisistämme illative erikoissääntöiseemme erikoissääntöisiimme adessive erikoissääntöisellämme erikoissääntöisillämme ablative erikoissääntöiseltämme erikoissääntöisiltämme allative erikoissääntöisellemme erikoissääntöisillemme essive erikoissääntöisenämme erikoissääntöisinämme translative erikoissääntöiseksemme erikoissääntöisiksemme abessive erikoissääntöisettämme erikoissääntöisittämme instructive — — comitative — erikoissääntöisinemme second-person plural possessor singular plural nominative erikoissääntöisenne erikoissääntöisenne accusative nom. erikoissääntöisenne erikoissääntöisenne gen. erikoissääntöisenne genitive erikoissääntöisenne erikoissääntöistenne erikoissääntöisienne partitive erikoissääntöistänne erikoissääntöisiänne inessive erikoissääntöisessänne erikoissääntöisissänne elative erikoissääntöisestänne erikoissääntöisistänne illative erikoissääntöiseenne erikoissääntöisiinne adessive erikoissääntöisellänne erikoissääntöisillänne ablative erikoissääntöiseltänne erikoissääntöisiltänne allative erikoissääntöisellenne erikoissääntöisillenne essive erikoissääntöisenänne erikoissääntöisinänne translative erikoissääntöiseksenne erikoissääntöisiksenne abessive erikoissääntöisettänne erikoissääntöisittänne instructive — — comitative — erikoissääntöisinenne third-person possessor singular plural nominative erikoissääntöisensä erikoissääntöisensä accusative nom. erikoissääntöisensä erikoissääntöisensä gen. erikoissääntöisensä genitive erikoissääntöisensä erikoissääntöistensä erikoissääntöisiensä partitive erikoissääntöistään erikoissääntöistänsä erikoissääntöisiään erikoissääntöisiänsä inessive erikoissääntöisessään erikoissääntöisessänsä erikoissääntöisissään erikoissääntöisissänsä elative erikoissääntöisestään erikoissääntöisestänsä erikoissääntöisistään erikoissääntöisistänsä illative erikoissääntöiseensä erikoissääntöisiinsä adessive erikoissääntöisellään erikoissääntöisellänsä erikoissääntöisillään erikoissääntöisillänsä ablative erikoissääntöiseltään erikoissääntöiseltänsä erikoissääntöisiltään erikoissääntöisiltänsä allative erikoissääntöiselleen erikoissääntöisellensä erikoissääntöisilleen erikoissääntöisillensä essive erikoissääntöisenään erikoissääntöisenänsä erikoissääntöisinään erikoissääntöisinänsä translative erikoissääntöisekseen erikoissääntöiseksensä erikoissääntöisikseen erikoissääntöisiksensä abessive erikoissääntöisettään erikoissääntöisettänsä erikoissääntöisittään erikoissääntöisittänsä instructive — — comitative — erikoissääntöisineen erikoissääntöisinensä