Jump to content

rytyyttää

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ryt- +‎ -yyttää

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrytyːtːæːˣ/, [ˈryt̪yːt̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -ytyːtːæː
  • Hyphenation(key): ry‧tyyt‧tää

Verb

[edit]

rytyyttää

  1. (transitive, usually atelic) to shake (a person)

Conjugation

[edit]
Inflection of rytyyttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rytyytän en rytyytä 1st sing. olen rytyyttänyt en ole rytyyttänyt
2nd sing. rytyytät et rytyytä 2nd sing. olet rytyyttänyt et ole rytyyttänyt
3rd sing. rytyyttää ei rytyytä 3rd sing. on rytyyttänyt ei ole rytyyttänyt
1st plur. rytyytämme emme rytyytä 1st plur. olemme rytyyttäneet emme ole rytyyttäneet
2nd plur. rytyytätte ette rytyytä 2nd plur. olette rytyyttäneet ette ole rytyyttäneet
3rd plur. rytyyttävät eivät rytyytä 3rd plur. ovat rytyyttäneet eivät ole rytyyttäneet
passive rytyytetään ei rytyytetä passive on rytyytetty ei ole rytyytetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rytyytin en rytyyttänyt 1st sing. olin rytyyttänyt en ollut rytyyttänyt
2nd sing. rytyytit et rytyyttänyt 2nd sing. olit rytyyttänyt et ollut rytyyttänyt
3rd sing. rytyytti ei rytyyttänyt 3rd sing. oli rytyyttänyt ei ollut rytyyttänyt
1st plur. rytyytimme emme rytyyttäneet 1st plur. olimme rytyyttäneet emme olleet rytyyttäneet
2nd plur. rytyytitte ette rytyyttäneet 2nd plur. olitte rytyyttäneet ette olleet rytyyttäneet
3rd plur. rytyyttivät eivät rytyyttäneet 3rd plur. olivat rytyyttäneet eivät olleet rytyyttäneet
passive rytyytettiin ei rytyytetty passive oli rytyytetty ei ollut rytyytetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rytyyttäisin en rytyyttäisi 1st sing. olisin rytyyttänyt en olisi rytyyttänyt
2nd sing. rytyyttäisit et rytyyttäisi 2nd sing. olisit rytyyttänyt et olisi rytyyttänyt
3rd sing. rytyyttäisi ei rytyyttäisi 3rd sing. olisi rytyyttänyt ei olisi rytyyttänyt
1st plur. rytyyttäisimme emme rytyyttäisi 1st plur. olisimme rytyyttäneet emme olisi rytyyttäneet
2nd plur. rytyyttäisitte ette rytyyttäisi 2nd plur. olisitte rytyyttäneet ette olisi rytyyttäneet
3rd plur. rytyyttäisivät eivät rytyyttäisi 3rd plur. olisivat rytyyttäneet eivät olisi rytyyttäneet
passive rytyytettäisiin ei rytyytettäisi passive olisi rytyytetty ei olisi rytyytetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. rytyytä älä rytyytä 2nd sing.
3rd sing. rytyyttäköön älköön rytyyttäkö 3rd sing. olkoon rytyyttänyt älköön olko rytyyttänyt
1st plur. rytyyttäkäämme älkäämme rytyyttäkö 1st plur.
2nd plur. rytyyttäkää älkää rytyyttäkö 2nd plur.
3rd plur. rytyyttäkööt älkööt rytyyttäkö 3rd plur. olkoot rytyyttäneet älkööt olko rytyyttäneet
passive rytyytettäköön älköön rytyytettäkö passive olkoon rytyytetty älköön olko rytyytetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rytyyttänen en rytyyttäne 1st sing. lienen rytyyttänyt en liene rytyyttänyt
2nd sing. rytyyttänet et rytyyttäne 2nd sing. lienet rytyyttänyt et liene rytyyttänyt
3rd sing. rytyyttänee ei rytyyttäne 3rd sing. lienee rytyyttänyt ei liene rytyyttänyt
1st plur. rytyyttänemme emme rytyyttäne 1st plur. lienemme rytyyttäneet emme liene rytyyttäneet
2nd plur. rytyyttänette ette rytyyttäne 2nd plur. lienette rytyyttäneet ette liene rytyyttäneet
3rd plur. rytyyttänevät eivät rytyyttäne 3rd plur. lienevät rytyyttäneet eivät liene rytyyttäneet
passive rytyytettäneen ei rytyytettäne passive lienee rytyytetty ei liene rytyytetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rytyyttää present rytyyttävä rytyytettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rytyyttääkseni rytyyttääksemme
2nd rytyyttääksesi rytyyttääksenne
3rd rytyyttääkseen
rytyyttääksensä
past rytyyttänyt rytyytetty
2nd inessive2 rytyyttäessä rytyytettäessä agent4 rytyyttämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rytyyttäessäni rytyyttäessämme
2nd rytyyttäessäsi rytyyttäessänne
3rd rytyyttäessään
rytyyttäessänsä
negative rytyyttämätön
instructive rytyyttäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form rytyyttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive rytyyttämässä
elative rytyyttämästä
illative rytyyttämään
adessive rytyyttämällä
abessive rytyyttämättä
instructive rytyyttämän rytyytettämän
4th3 verbal noun rytyyttäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rytyyttämäisilläni rytyyttämäisillämme
2nd rytyyttämäisilläsi rytyyttämäisillänne
3rd rytyyttämäisillään
rytyyttämäisillänsä

Further reading

[edit]