rusketus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ruskettaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrusketus/, [ˈrus̠k̟e̞t̪us̠]
  • Rhymes: -usketus
  • Hyphenation(key): rus‧ke‧tus

Noun

[edit]

rusketus

  1. tan (of skin)

Declension

[edit]
Inflection of rusketus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rusketus rusketukset
genitive rusketuksen rusketusten
rusketuksien
partitive rusketusta rusketuksia
illative rusketukseen rusketuksiin
singular plural
nominative rusketus rusketukset
accusative nom. rusketus rusketukset
gen. rusketuksen
genitive rusketuksen rusketusten
rusketuksien
partitive rusketusta rusketuksia
inessive rusketuksessa rusketuksissa
elative rusketuksesta rusketuksista
illative rusketukseen rusketuksiin
adessive rusketuksella rusketuksilla
ablative rusketukselta rusketuksilta
allative rusketukselle rusketuksille
essive rusketuksena rusketuksina
translative rusketukseksi rusketuksiksi
abessive rusketuksetta rusketuksitta
instructive rusketuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rusketus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]