risteäminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ristetä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈristeæminen/, [ˈris̠te̞ˌæmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Hyphenation(key): ris‧teä‧mi‧nen

Noun

[edit]

risteäminen

  1. verbal noun of ristetä
    1. crossing, intersecting

Declension

[edit]
Inflection of risteäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative risteäminen risteämiset
genitive risteämisen risteämisten
risteämisien
partitive risteämistä risteämisiä
illative risteämiseen risteämisiin
singular plural
nominative risteäminen risteämiset
accusative nom. risteäminen risteämiset
gen. risteämisen
genitive risteämisen risteämisten
risteämisien
partitive risteämistä risteämisiä
inessive risteämisessä risteämisissä
elative risteämisestä risteämisistä
illative risteämiseen risteämisiin
adessive risteämisellä risteämisillä
ablative risteämiseltä risteämisiltä
allative risteämiselle risteämisille
essive risteämisenä risteämisinä
translative risteämiseksi risteämisiksi
abessive risteämisettä risteämisittä
instructive risteämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of risteäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)