ripottaa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *rip'oittadak.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈripotːɑːˣ/, [ˈripo̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ipotːɑː
• Hyphenation^(key): ri‧pot‧taa

Verb

ripottaa

1. (transitive) to strew, sprinkle, scatter

Conjugation

Inflection of ripottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripotan	en ripota	1st sing.	olen ripottanut	en ole ripottanut
2nd sing.		ripotat	et ripota	2nd sing.	olet ripottanut	et ole ripottanut
3rd sing.		ripottaa	ei ripota	3rd sing.	on ripottanut	ei ole ripottanut
1st plur.		ripotamme	emme ripota	1st plur.	olemme ripottaneet	emme ole ripottaneet
2nd plur.		ripotatte	ette ripota	2nd plur.	olette ripottaneet	ette ole ripottaneet
3rd plur.		ripottavat	eivät ripota	3rd plur.	ovat ripottaneet	eivät ole ripottaneet
passive		ripotetaan	ei ripoteta	passive	on ripotettu	ei ole ripotettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripotin	en ripottanut	1st sing.	olin ripottanut	en ollut ripottanut
2nd sing.		ripotit	et ripottanut	2nd sing.	olit ripottanut	et ollut ripottanut
3rd sing.		ripotti	ei ripottanut	3rd sing.	oli ripottanut	ei ollut ripottanut
1st plur.		ripotimme	emme ripottaneet	1st plur.	olimme ripottaneet	emme olleet ripottaneet
2nd plur.		ripotitte	ette ripottaneet	2nd plur.	olitte ripottaneet	ette olleet ripottaneet
3rd plur.		ripottivat	eivät ripottaneet	3rd plur.	olivat ripottaneet	eivät olleet ripottaneet
passive		ripotettiin	ei ripotettu	passive	oli ripotettu	ei ollut ripotettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripottaisin	en ripottaisi	1st sing.	olisin ripottanut	en olisi ripottanut
2nd sing.		ripottaisit	et ripottaisi	2nd sing.	olisit ripottanut	et olisi ripottanut
3rd sing.		ripottaisi	ei ripottaisi	3rd sing.	olisi ripottanut	ei olisi ripottanut
1st plur.		ripottaisimme	emme ripottaisi	1st plur.	olisimme ripottaneet	emme olisi ripottaneet
2nd plur.		ripottaisitte	ette ripottaisi	2nd plur.	olisitte ripottaneet	ette olisi ripottaneet
3rd plur.		ripottaisivat	eivät ripottaisi	3rd plur.	olisivat ripottaneet	eivät olisi ripottaneet
passive		ripotettaisiin	ei ripotettaisi	passive	olisi ripotettu	ei olisi ripotettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ripota	älä ripota	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ripottakoon	älköön ripottako	3rd sing.	olkoon ripottanut	älköön olko ripottanut
1st plur.		ripottakaamme	älkäämme ripottako	1st plur.	—	—
2nd plur.		ripottakaa	älkää ripottako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ripottakoot	älkööt ripottako	3rd plur.	olkoot ripottaneet	älkööt olko ripottaneet
passive		ripotettakoon	älköön ripotettako	passive	olkoon ripotettu	älköön olko ripotettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripottanen	en ripottane	1st sing.	lienen ripottanut	en liene ripottanut
2nd sing.		ripottanet	et ripottane	2nd sing.	lienet ripottanut	et liene ripottanut
3rd sing.		ripottanee	ei ripottane	3rd sing.	lienee ripottanut	ei liene ripottanut
1st plur.		ripottanemme	emme ripottane	1st plur.	lienemme ripottaneet	emme liene ripottaneet
2nd plur.		ripottanette	ette ripottane	2nd plur.	lienette ripottaneet	ette liene ripottaneet
3rd plur.		ripottanevat	eivät ripottane	3rd plur.	lienevät ripottaneet	eivät liene ripottaneet
passive		ripotettaneen	ei ripotettane	passive	lienee ripotettu	ei liene ripotettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ripottaa		present	ripottava	ripotettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripottaakseni ripottaaksemme 2nd ripottaaksesi ripottaaksenne 3rd ripottaakseen ripottaaksensa		past	ripottanut	ripotettu
2nd	inessive2	ripottaessa	ripotettaessa	agent4	ripottama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripottaessani ripottaessamme 2nd ripottaessasi ripottaessanne 3rd ripottaessaan ripottaessansa		negative	ripottamaton
	instructive	ripottaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form ripottaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	ripottamassa	—
	elative	ripottamasta	—
	illative	ripottamaan	—
	adessive	ripottamalla	—
	abessive	ripottamatta	—
	instructive	ripottaman	ripotettaman
4th3	verbal noun	ripottaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripottamaisillani ripottamaisillamme 2nd ripottamaisillasi ripottamaisillanne 3rd ripottamaisillaan ripottamaisillansa

Derived terms

• ripaus
• ripauttaa (momentane)
• ripeksiä
• ripote
• ripotella (frequentative)

 

Further reading

• “ripottaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• aaprotit, aaprotti, atropiat, portaita