riepottaminen

Finnish

Etymology

riepottaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrie̯potːɑminen/, [ˈrie̞̯po̞t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Hyphenation^(key): rie‧pot‧ta‧mi‧nen

Noun

riepottaminen

1. verbal noun of riepottaa
   1. (violently) dragging, hauling or pulling
   2. mauling, mishandling

Declension

Inflection of riepottaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		riepottaminen	riepottamiset
genitive		riepottamisen	riepottamisten riepottamisien
partitive		riepottamista	riepottamisia
illative		riepottamiseen	riepottamisiin
		singular	plural
nominative		riepottaminen	riepottamiset
accusative	nom.	riepottaminen	riepottamiset
	gen.	riepottamisen
genitive		riepottamisen	riepottamisten riepottamisien
partitive		riepottamista	riepottamisia
inessive		riepottamisessa	riepottamisissa
elative		riepottamisesta	riepottamisista
illative		riepottamiseen	riepottamisiin
adessive		riepottamisella	riepottamisilla
ablative		riepottamiselta	riepottamisilta
allative		riepottamiselle	riepottamisille
essive		riepottamisena	riepottamisina
translative		riepottamiseksi	riepottamisiksi
abessive		riepottamisetta	riepottamisitta
instructive		—	riepottamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of riepottaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative riepottamiseni riepottamiseni accusative nom. riepottamiseni riepottamiseni gen. riepottamiseni genitive riepottamiseni riepottamisteni riepottamisieni partitive riepottamistani riepottamisiani inessive riepottamisessani riepottamisissani elative riepottamisestani riepottamisistani illative riepottamiseeni riepottamisiini adessive riepottamisellani riepottamisillani ablative riepottamiseltani riepottamisiltani allative riepottamiselleni riepottamisilleni essive riepottamisenani riepottamisinani translative riepottamisekseni riepottamisikseni abessive riepottamisettani riepottamisittani instructive — — comitative — riepottamisineni second-person singular possessor singular plural nominative riepottamisesi riepottamisesi accusative nom. riepottamisesi riepottamisesi gen. riepottamisesi genitive riepottamisesi riepottamistesi riepottamisiesi partitive riepottamistasi riepottamisiasi inessive riepottamisessasi riepottamisissasi elative riepottamisestasi riepottamisistasi illative riepottamiseesi riepottamisiisi adessive riepottamisellasi riepottamisillasi ablative riepottamiseltasi riepottamisiltasi allative riepottamisellesi riepottamisillesi essive riepottamisenasi riepottamisinasi translative riepottamiseksesi riepottamisiksesi abessive riepottamisettasi riepottamisittasi instructive — — comitative — riepottamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative riepottamisemme riepottamisemme accusative nom. riepottamisemme riepottamisemme gen. riepottamisemme genitive riepottamisemme riepottamistemme riepottamisiemme partitive riepottamistamme riepottamisiamme inessive riepottamisessamme riepottamisissamme elative riepottamisestamme riepottamisistamme illative riepottamiseemme riepottamisiimme adessive riepottamisellamme riepottamisillamme ablative riepottamiseltamme riepottamisiltamme allative riepottamisellemme riepottamisillemme essive riepottamisenamme riepottamisinamme translative riepottamiseksemme riepottamisiksemme abessive riepottamisettamme riepottamisittamme instructive — — comitative — riepottamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative riepottamisenne riepottamisenne accusative nom. riepottamisenne riepottamisenne gen. riepottamisenne genitive riepottamisenne riepottamistenne riepottamisienne partitive riepottamistanne riepottamisianne inessive riepottamisessanne riepottamisissanne elative riepottamisestanne riepottamisistanne illative riepottamiseenne riepottamisiinne adessive riepottamisellanne riepottamisillanne ablative riepottamiseltanne riepottamisiltanne allative riepottamisellenne riepottamisillenne essive riepottamisenanne riepottamisinanne translative riepottamiseksenne riepottamisiksenne abessive riepottamisettanne riepottamisittanne instructive — — comitative — riepottamisinenne third-person possessor singular plural nominative riepottamisensa riepottamisensa accusative nom. riepottamisensa riepottamisensa gen. riepottamisensa genitive riepottamisensa riepottamistensa riepottamisiensa partitive riepottamistaan riepottamistansa riepottamisiaan riepottamisiansa inessive riepottamisessaan riepottamisessansa riepottamisissaan riepottamisissansa elative riepottamisestaan riepottamisestansa riepottamisistaan riepottamisistansa illative riepottamiseensa riepottamisiinsa adessive riepottamisellaan riepottamisellansa riepottamisillaan riepottamisillansa ablative riepottamiseltaan riepottamiseltansa riepottamisiltaan riepottamisiltansa allative riepottamiselleen riepottamisellensa riepottamisilleen riepottamisillensa essive riepottamisenaan riepottamisenansa riepottamisinaan riepottamisinansa translative riepottamisekseen riepottamiseksensa riepottamisikseen riepottamisiksensa abessive riepottamisettaan riepottamisettansa riepottamisittaan riepottamisittansa instructive — — comitative — riepottamisineen riepottamisinensa