retkahtaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

retk- +‎ -ahtaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈretkɑhtɑːˣ/, [ˈre̞t̪kɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -etkɑhtɑː
  • Syllabification(key): ret‧kah‧taa

Verb

[edit]

retkahtaa (intransitive)

  1. to slump, to fall
  2. to jerk suddenly and violently
  3. to fall for [with illative] (fall in love with someone)

Conjugation

[edit]
Inflection of retkahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. retkahdan en retkahda 1st sing. olen retkahtanut en ole retkahtanut
2nd sing. retkahdat et retkahda 2nd sing. olet retkahtanut et ole retkahtanut
3rd sing. retkahtaa ei retkahda 3rd sing. on retkahtanut ei ole retkahtanut
1st plur. retkahdamme emme retkahda 1st plur. olemme retkahtaneet emme ole retkahtaneet
2nd plur. retkahdatte ette retkahda 2nd plur. olette retkahtaneet ette ole retkahtaneet
3rd plur. retkahtavat eivät retkahda 3rd plur. ovat retkahtaneet eivät ole retkahtaneet
passive retkahdetaan ei retkahdeta passive on retkahdettu ei ole retkahdettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. retkahdin en retkahtanut 1st sing. olin retkahtanut en ollut retkahtanut
2nd sing. retkahdit et retkahtanut 2nd sing. olit retkahtanut et ollut retkahtanut
3rd sing. retkahti ei retkahtanut 3rd sing. oli retkahtanut ei ollut retkahtanut
1st plur. retkahdimme emme retkahtaneet 1st plur. olimme retkahtaneet emme olleet retkahtaneet
2nd plur. retkahditte ette retkahtaneet 2nd plur. olitte retkahtaneet ette olleet retkahtaneet
3rd plur. retkahtivat eivät retkahtaneet 3rd plur. olivat retkahtaneet eivät olleet retkahtaneet
passive retkahdettiin ei retkahdettu passive oli retkahdettu ei ollut retkahdettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. retkahtaisin en retkahtaisi 1st sing. olisin retkahtanut en olisi retkahtanut
2nd sing. retkahtaisit et retkahtaisi 2nd sing. olisit retkahtanut et olisi retkahtanut
3rd sing. retkahtaisi ei retkahtaisi 3rd sing. olisi retkahtanut ei olisi retkahtanut
1st plur. retkahtaisimme emme retkahtaisi 1st plur. olisimme retkahtaneet emme olisi retkahtaneet
2nd plur. retkahtaisitte ette retkahtaisi 2nd plur. olisitte retkahtaneet ette olisi retkahtaneet
3rd plur. retkahtaisivat eivät retkahtaisi 3rd plur. olisivat retkahtaneet eivät olisi retkahtaneet
passive retkahdettaisiin ei retkahdettaisi passive olisi retkahdettu ei olisi retkahdettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. retkahda älä retkahda 2nd sing.
3rd sing. retkahtakoon älköön retkahtako 3rd sing. olkoon retkahtanut älköön olko retkahtanut
1st plur. retkahtakaamme älkäämme retkahtako 1st plur.
2nd plur. retkahtakaa älkää retkahtako 2nd plur.
3rd plur. retkahtakoot älkööt retkahtako 3rd plur. olkoot retkahtaneet älkööt olko retkahtaneet
passive retkahdettakoon älköön retkahdettako passive olkoon retkahdettu älköön olko retkahdettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. retkahtanen en retkahtane 1st sing. lienen retkahtanut en liene retkahtanut
2nd sing. retkahtanet et retkahtane 2nd sing. lienet retkahtanut et liene retkahtanut
3rd sing. retkahtanee ei retkahtane 3rd sing. lienee retkahtanut ei liene retkahtanut
1st plur. retkahtanemme emme retkahtane 1st plur. lienemme retkahtaneet emme liene retkahtaneet
2nd plur. retkahtanette ette retkahtane 2nd plur. lienette retkahtaneet ette liene retkahtaneet
3rd plur. retkahtanevat eivät retkahtane 3rd plur. lienevät retkahtaneet eivät liene retkahtaneet
passive retkahdettaneen ei retkahdettane passive lienee retkahdettu ei liene retkahdettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st retkahtaa present retkahtava retkahdettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st retkahtaakseni retkahtaaksemme
2nd retkahtaaksesi retkahtaaksenne
3rd retkahtaakseen
retkahtaaksensa
past retkahtanut retkahdettu
2nd inessive2 retkahtaessa retkahdettaessa agent4 retkahtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st retkahtaessani retkahtaessamme
2nd retkahtaessasi retkahtaessanne
3rd retkahtaessaan
retkahtaessansa
negative retkahtamaton
instructive retkahtaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form retkahtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive retkahtamassa
elative retkahtamasta
illative retkahtamaan
adessive retkahtamalla
abessive retkahtamatta
instructive retkahtaman retkahdettaman
4th3 verbal noun retkahtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st retkahtamaisillani retkahtamaisillamme
2nd retkahtamaisillasi retkahtamaisillanne
3rd retkahtamaisillaan
retkahtamaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]