röyhytellä

Finnish

Etymology

röyhyttää +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrøy̯hytelːæˣ/, [ˈrø̞y̯ɦyˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): röy‧hy‧tel‧lä

Verb

röyhytellä

1. (transitive, usually atelic) frequentative of röyhyttää (“to cause something to smoke heavily”)
2. (transitive, usually atelic) to smoke (especially cigar kind of) tobacco

Conjugation

Inflection of röyhytellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		röyhyttelen	en röyhyttele	1st sing.	olen röyhytellyt	en ole röyhytellyt
2nd sing.		röyhyttelet	et röyhyttele	2nd sing.	olet röyhytellyt	et ole röyhytellyt
3rd sing.		röyhyttelee	ei röyhyttele	3rd sing.	on röyhytellyt	ei ole röyhytellyt
1st plur.		röyhyttelemme	emme röyhyttele	1st plur.	olemme röyhytelleet	emme ole röyhytelleet
2nd plur.		röyhyttelette	ette röyhyttele	2nd plur.	olette röyhytelleet	ette ole röyhytelleet
3rd plur.		röyhyttelevät	eivät röyhyttele	3rd plur.	ovat röyhytelleet	eivät ole röyhytelleet
passive		röyhytellään	ei röyhytellä	passive	on röyhytelty	ei ole röyhytelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		röyhyttelin	en röyhytellyt	1st sing.	olin röyhytellyt	en ollut röyhytellyt
2nd sing.		röyhyttelit	et röyhytellyt	2nd sing.	olit röyhytellyt	et ollut röyhytellyt
3rd sing.		röyhytteli	ei röyhytellyt	3rd sing.	oli röyhytellyt	ei ollut röyhytellyt
1st plur.		röyhyttelimme	emme röyhytelleet	1st plur.	olimme röyhytelleet	emme olleet röyhytelleet
2nd plur.		röyhyttelitte	ette röyhytelleet	2nd plur.	olitte röyhytelleet	ette olleet röyhytelleet
3rd plur.		röyhyttelivät	eivät röyhytelleet	3rd plur.	olivat röyhytelleet	eivät olleet röyhytelleet
passive		röyhyteltiin	ei röyhytelty	passive	oli röyhytelty	ei ollut röyhytelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		röyhyttelisin	en röyhyttelisi	1st sing.	olisin röyhytellyt	en olisi röyhytellyt
2nd sing.		röyhyttelisit	et röyhyttelisi	2nd sing.	olisit röyhytellyt	et olisi röyhytellyt
3rd sing.		röyhyttelisi	ei röyhyttelisi	3rd sing.	olisi röyhytellyt	ei olisi röyhytellyt
1st plur.		röyhyttelisimme	emme röyhyttelisi	1st plur.	olisimme röyhytelleet	emme olisi röyhytelleet
2nd plur.		röyhyttelisitte	ette röyhyttelisi	2nd plur.	olisitte röyhytelleet	ette olisi röyhytelleet
3rd plur.		röyhyttelisivät	eivät röyhyttelisi	3rd plur.	olisivat röyhytelleet	eivät olisi röyhytelleet
passive		röyhyteltäisiin	ei röyhyteltäisi	passive	olisi röyhytelty	ei olisi röyhytelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		röyhyttele	älä röyhyttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		röyhytelköön	älköön röyhytelkö	3rd sing.	olkoon röyhytellyt	älköön olko röyhytellyt
1st plur.		röyhytelkäämme	älkäämme röyhytelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		röyhytelkää	älkää röyhytelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		röyhytelkööt	älkööt röyhytelkö	3rd plur.	olkoot röyhytelleet	älkööt olko röyhytelleet
passive		röyhyteltäköön	älköön röyhyteltäkö	passive	olkoon röyhytelty	älköön olko röyhytelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		röyhytellen	en röyhytelle	1st sing.	lienen röyhytellyt	en liene röyhytellyt
2nd sing.		röyhytellet	et röyhytelle	2nd sing.	lienet röyhytellyt	et liene röyhytellyt
3rd sing.		röyhytellee	ei röyhytelle	3rd sing.	lienee röyhytellyt	ei liene röyhytellyt
1st plur.		röyhytellemme	emme röyhytelle	1st plur.	lienemme röyhytelleet	emme liene röyhytelleet
2nd plur.		röyhytellette	ette röyhytelle	2nd plur.	lienette röyhytelleet	ette liene röyhytelleet
3rd plur.		röyhytellevät	eivät röyhytelle	3rd plur.	lienevät röyhytelleet	eivät liene röyhytelleet
passive		röyhyteltäneen	ei röyhyteltäne	passive	lienee röyhytelty	ei liene röyhytelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		röyhytellä		present	röyhyttelevä	röyhyteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st röyhytelläkseni röyhytelläksemme 2nd röyhytelläksesi röyhytelläksenne 3rd röyhytelläkseen röyhytelläksensä		past	röyhytellyt	röyhytelty
2nd	inessive2	röyhytellessä	röyhyteltäessä	agent4	röyhyttelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st röyhytellessäni röyhytellessämme 2nd röyhytellessäsi röyhytellessänne 3rd röyhytellessään röyhytellessänsä		negative	röyhyttelemätön
	instructive	röyhytellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	röyhyttelemässä	—
	elative	röyhyttelemästä	—
	illative	röyhyttelemään	—
	adessive	röyhyttelemällä	—
	abessive	röyhyttelemättä	—
	instructive	röyhyttelemän	röyhyteltämän
4th3	verbal noun	röyhytteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st röyhyttelemäisilläni röyhyttelemäisillämme 2nd röyhyttelemäisilläsi röyhyttelemäisillänne 3rd röyhyttelemäisillään röyhyttelemäisillänsä

Further reading

• “röyhytellä”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• höyrytellä