Jump to content

räpäkkä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

räpeä +‎ -äkkä

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

räpäkkä (dialectal)

  1. fieldfare, Turdus pilaris
    Synonyms: räkätti, räkättirastas
  2. dirt, smut
    Synonyms: lika, roipe
  3. gig, small job
    Synonyms: homma, jopi, keikka

Declension

[edit]
Possessive forms of räpäkkä (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

Borrowed from Russian тряпка (trjapka).

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

räpäkkä

  1. towel

Declension

[edit]
Declension of räpäkkä (type 3/koira, kk-k gradation)
singular plural
nominative räpäkkä räpäkät
genitive räpäkän räpäkkiin
partitive räpäkkää räpäkkiä
illative räpäkkää räpäkkii
inessive räpäkääs räpäkiis
elative räpäkäst räpäkist
allative räpäkälle räpäkille
adessive räpäkääl räpäkiil
ablative räpäkält räpäkilt
translative räpäkäks räpäkiks
essive räpäkkännä, räpäkkään räpäkkinnä, räpäkkiin
exessive1) räpäkkänt räpäkkint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 495