praavihua

Ingrian

Etymology

From praavittaa (“to heal”) +‎ -ua, with an irregular -t- > -h-, possibly a result of reanalysis as a derivation from a hypothetical *praavia.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈprɑːʋihuɑ/, [ˈprɑːʋĭˌhuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈprɑːʋihuɑ/, [ˈprɑːʋiˌhuɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: praa‧vi‧hu‧a

Verb

praavihua

1. (intransitive) to get better (from an illness)

Conjugation

Conjugation of praavihua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	praavihun	en praavihu	1st singular	oon praavihunt, oon praavihunut	en oo praavihunt, en oo praavihunut
2nd singular	praavihut	et praavihu	2nd singular	oot praavihunt, oot praavihunut	et oo praavihunt, et oo praavihunut
3rd singular	praavihuu	ei praavihu	3rd singular	ono praavihunt, ono praavihunut	ei oo praavihunt, ei oo praavihunut
1st plural	praavihumma	emmä praavihu	1st plural	oomma praavihunneet	emmä oo praavihunneet
2nd plural	praavihutta	että praavihu	2nd plural	ootta praavihunneet	että oo praavihunneet
3rd plural	praavihuut1), praavihuvat2), praavihuttaa	evät praavihu, ei praavihuta	3rd plural	ovat praavihunneet	evät oo praavihunneet, ei oo praavihuttu
impersonal	praavihuttaa	ei praavihuta	impersonal	ono praavihuttu	ei oo praavihuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	praavihuin	en praavihunt, en praavihunut	1st singular	olin praavihunt, olin praavihunut	en olt praavihunt, en olt praavihunut
2nd singular	praavihuit	et praavihunt, et praavihunut	2nd singular	olit praavihunt, olit praavihunut	et olt praavihunt, et olt praavihunut
3rd singular	praavihui	ei praavihunt, ei praavihunut	3rd singular	oli praavihunt, oli praavihunut	ei olt praavihunt, ei olt praavihunut
1st plural	praavihuimma	emmä praavihunneet	1st plural	olimma praavihunneet	emmä olleet praavihunneet
2nd plural	praavihuitta	että praavihunneet	2nd plural	olitta praavihunneet	että olleet praavihunneet
3rd plural	praavihuit1), praavihuivat2), praavihuttii	evät praavihunneet, ei praavihuttu	3rd plural	olivat praavihunneet	evät olleet praavihunneet, ei olt praavihuttu
impersonal	praavihuttii	ei praavihuttu	impersonal	oli praavihuttu	ei olt praavihuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	praavihuisin	en praavihuis	1st singular	olisin praavihunt, olisin praavihunut	en olis praavihunt, en olis praavihunut
2nd singular	praavihuisit, praavihuist1)	et praavihuis	2nd singular	olisit praavihunt, olisit praavihunut	et olis praavihunt, et olis praavihunut
3rd singular	praavihuis	ei praavihuis	3rd singular	olis praavihunt, olis praavihunut	ei olis praavihunt, ei olis praavihunut
1st plural	praavihuisimma	emmä praavihuis	1st plural	olisimma praavihunneet	emmä olis praavihunneet
2nd plural	praavihuisitta	että praavihuis	2nd plural	olisitta praavihunneet	että olis praavihunneet
3rd plural	praavihuisiit1), praavihuisivat2), praavihuttais	evät praavihuis, ei praavihuttais	3rd plural	olisivat praavihunneet	evät olis praavihunneet, ei olis praavihuttu
impersonal	praavihuttais	ei praavihuttais	impersonal	olis praavihuttu	ei olis praavihuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	praavihu	elä praavihu	2nd singular	oo praavihunt, oo praavihunut	elä oo praavihunt, elä oo praavihunut
3rd singular	praavihukkoo	elköö praavihuko	3rd singular	olkoo praavihunt, olkoo praavihunut	elköö olko praavihunt, elköö olko praavihunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	praavihukkaa	elkää praavihuko	2nd plural	olkaa praavihunneet	elkää olko praavihunneet
3rd plural	praavihukkoot	elkööt praavihuko, elköö praavihuttako	3rd plural	olkoot praavihunneet	elkööt olko praavihunneet, elköö olko praavihuttu
impersonal	praavihuttakoo	elköö praavihuttako	impersonal	olkoo praavihuttu	elköö olko praavihuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	praavihunen	en praavihune
2nd singular	praavihunet	et praavihune
3rd singular	praavihunnoo	ei praavihune
1st plural	praavihunemma	emmä praavihune
2nd plural	praavihunetta	että praavihune
3rd plural	praavihunnoot	evät praavihune, ei praavihuttane
impersonal	praavihuttanoo	ei praavihuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		praavihua	present	praavihuva	praavihuttava
2nd	inessive	praavihues	past	praavihunt, praavihunut	praavihuttu
	instructive	praavihuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (praavihukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	praavihummaa
	inessive	praavihumas
	elative	praavihumast
	abessive	praavihumata
4th	nominative	praavihumiin
	partitive	praavihumista, praavihumist

Derived terms

• praavihussa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 429