poliisi

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpoliːsi/, [ˈpo̞liːs̠i]
• Rhymes: -oliːsi
• Hyphenation^(key): po‧lii‧si

Etymology 1

Borrowed from Swedish polis, from Latin polītīa, from Ancient Greek πολιτεία (politeía).

Noun

poliisi

1. police (organization)

   Synonyms: (informal) virkavalta, (slang/informal) Kissalan pojat, ohrana

2. policeman, police officer

   Synonyms: poliisimies, konstaapeli (“constable”), (slang/informal) jepari, koukku, kyttä, kyybeli, pollari, sika, sinivuokko, skoude, paskalakkii, fobba

Declension

Inflection of poliisi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		poliisi	poliisit
genitive		poliisin	poliisien
partitive		poliisia	poliiseja
illative		poliisiin	poliiseihin
		singular	plural
nominative		poliisi	poliisit
accusative	nom.	poliisi	poliisit
	gen.	poliisin
genitive		poliisin	poliisien
partitive		poliisia	poliiseja
inessive		poliisissa	poliiseissa
elative		poliisista	poliiseista
illative		poliisiin	poliiseihin
adessive		poliisilla	poliiseilla
ablative		poliisilta	poliiseilta
allative		poliisille	poliiseille
essive		poliisina	poliiseina
translative		poliisiksi	poliiseiksi
abessive		poliisitta	poliiseitta
instructive		—	poliisein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of poliisi (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative poliisini poliisini accusative nom. poliisini poliisini gen. poliisini genitive poliisini poliisieni partitive poliisiani poliisejani inessive poliisissani poliiseissani elative poliisistani poliiseistani illative poliisiini poliiseihini adessive poliisillani poliiseillani ablative poliisiltani poliiseiltani allative poliisilleni poliiseilleni essive poliisinani poliiseinani translative poliisikseni poliiseikseni abessive poliisittani poliiseittani instructive — — comitative — poliiseineni second-person singular possessor singular plural nominative poliisisi poliisisi accusative nom. poliisisi poliisisi gen. poliisisi genitive poliisisi poliisiesi partitive poliisiasi poliisejasi inessive poliisissasi poliiseissasi elative poliisistasi poliiseistasi illative poliisiisi poliiseihisi adessive poliisillasi poliiseillasi ablative poliisiltasi poliiseiltasi allative poliisillesi poliiseillesi essive poliisinasi poliiseinasi translative poliisiksesi poliiseiksesi abessive poliisittasi poliiseittasi instructive — — comitative — poliiseinesi first-person plural possessor singular plural nominative poliisimme poliisimme accusative nom. poliisimme poliisimme gen. poliisimme genitive poliisimme poliisiemme partitive poliisiamme poliisejamme inessive poliisissamme poliiseissamme elative poliisistamme poliiseistamme illative poliisiimme poliiseihimme adessive poliisillamme poliiseillamme ablative poliisiltamme poliiseiltamme allative poliisillemme poliiseillemme essive poliisinamme poliiseinamme translative poliisiksemme poliiseiksemme abessive poliisittamme poliiseittamme instructive — — comitative — poliiseinemme second-person plural possessor singular plural nominative poliisinne poliisinne accusative nom. poliisinne poliisinne gen. poliisinne genitive poliisinne poliisienne partitive poliisianne poliisejanne inessive poliisissanne poliiseissanne elative poliisistanne poliiseistanne illative poliisiinne poliiseihinne adessive poliisillanne poliiseillanne ablative poliisiltanne poliiseiltanne allative poliisillenne poliiseillenne essive poliisinanne poliiseinanne translative poliisiksenne poliiseiksenne abessive poliisittanne poliiseittanne instructive — — comitative — poliiseinenne third-person possessor singular plural nominative poliisinsa poliisinsa accusative nom. poliisinsa poliisinsa gen. poliisinsa genitive poliisinsa poliisiensa partitive poliisiaan poliisiansa poliisejaan poliisejansa inessive poliisissaan poliisissansa poliiseissaan poliiseissansa elative poliisistaan poliisistansa poliiseistaan poliiseistansa illative poliisiinsa poliiseihinsa adessive poliisillaan poliisillansa poliiseillaan poliiseillansa ablative poliisiltaan poliisiltansa poliiseiltaan poliiseiltansa allative poliisilleen poliisillensa poliiseilleen poliiseillensa essive poliisinaan poliisinansa poliiseinaan poliiseinansa translative poliisikseen poliisiksensa poliiseikseen poliiseiksensa abessive poliisittaan poliisittansa poliiseittaan poliiseittansa instructive — — comitative — poliiseineen poliiseinensa

According to Kotus, although the former is more common in practice:

Inflection of poliisi (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		poliisi	poliisit
genitive		poliisin	poliisien poliiseiden poliiseitten
partitive		poliisia	poliiseita poliiseja
illative		poliisiin	poliiseihin
		singular	plural
nominative		poliisi	poliisit
accusative	nom.	poliisi	poliisit
	gen.	poliisin
genitive		poliisin	poliisien poliiseiden poliiseitten
partitive		poliisia	poliiseita poliiseja
inessive		poliisissa	poliiseissa
elative		poliisista	poliiseista
illative		poliisiin	poliiseihin
adessive		poliisilla	poliiseilla
ablative		poliisilta	poliiseilta
allative		poliisille	poliiseille
essive		poliisina	poliiseina
translative		poliisiksi	poliiseiksi
abessive		poliisitta	poliiseitta
instructive		—	poliisein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of poliisi (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative poliisini poliisini accusative nom. poliisini poliisini gen. poliisini genitive poliisini poliisieni poliiseideni poliiseitteni partitive poliisiani poliiseitani poliisejani inessive poliisissani poliiseissani elative poliisistani poliiseistani illative poliisiini poliiseihini adessive poliisillani poliiseillani ablative poliisiltani poliiseiltani allative poliisilleni poliiseilleni essive poliisinani poliiseinani translative poliisikseni poliiseikseni abessive poliisittani poliiseittani instructive — — comitative — poliiseineni second-person singular possessor singular plural nominative poliisisi poliisisi accusative nom. poliisisi poliisisi gen. poliisisi genitive poliisisi poliisiesi poliiseidesi poliiseittesi partitive poliisiasi poliiseitasi poliisejasi inessive poliisissasi poliiseissasi elative poliisistasi poliiseistasi illative poliisiisi poliiseihisi adessive poliisillasi poliiseillasi ablative poliisiltasi poliiseiltasi allative poliisillesi poliiseillesi essive poliisinasi poliiseinasi translative poliisiksesi poliiseiksesi abessive poliisittasi poliiseittasi instructive — — comitative — poliiseinesi first-person plural possessor singular plural nominative poliisimme poliisimme accusative nom. poliisimme poliisimme gen. poliisimme genitive poliisimme poliisiemme poliiseidemme poliiseittemme partitive poliisiamme poliiseitamme poliisejamme inessive poliisissamme poliiseissamme elative poliisistamme poliiseistamme illative poliisiimme poliiseihimme adessive poliisillamme poliiseillamme ablative poliisiltamme poliiseiltamme allative poliisillemme poliiseillemme essive poliisinamme poliiseinamme translative poliisiksemme poliiseiksemme abessive poliisittamme poliiseittamme instructive — — comitative — poliiseinemme second-person plural possessor singular plural nominative poliisinne poliisinne accusative nom. poliisinne poliisinne gen. poliisinne genitive poliisinne poliisienne poliiseidenne poliiseittenne partitive poliisianne poliiseitanne poliisejanne inessive poliisissanne poliiseissanne elative poliisistanne poliiseistanne illative poliisiinne poliiseihinne adessive poliisillanne poliiseillanne ablative poliisiltanne poliiseiltanne allative poliisillenne poliiseillenne essive poliisinanne poliiseinanne translative poliisiksenne poliiseiksenne abessive poliisittanne poliiseittanne instructive — — comitative — poliiseinenne third-person possessor singular plural nominative poliisinsa poliisinsa accusative nom. poliisinsa poliisinsa gen. poliisinsa genitive poliisinsa poliisiensa poliiseidensa poliiseittensa partitive poliisiaan poliisiansa poliiseitaan poliisejaan poliiseitansa poliisejansa inessive poliisissaan poliisissansa poliiseissaan poliiseissansa elative poliisistaan poliisistansa poliiseistaan poliiseistansa illative poliisiinsa poliiseihinsa adessive poliisillaan poliisillansa poliiseillaan poliiseillansa ablative poliisiltaan poliisiltansa poliiseiltaan poliiseiltansa allative poliisilleen poliisillensa poliiseilleen poliiseillensa essive poliisinaan poliisinansa poliiseinaan poliiseinansa translative poliisikseen poliisiksensa poliiseikseen poliiseiksensa abessive poliisittaan poliisittansa poliiseittaan poliiseittansa instructive — — comitative — poliiseineen poliiseinensa

Derived terms

(compounds):

• ajatuspoliisi
• aluepoliisi
• eräpoliisi
• fillaripoliisi
• hellapoliisi
• huoltopoliisi
• huumepoliisi
• järjestyspoliisi
• kielipoliisi
• koirapoliisi
• korttelipoliisi
• liikennepoliisi
• lähipoliisi
• maailmanpoliisi
• mellakkapoliisi
• moottoripyöräpoliisi
• naispoliisi
• nettipoliisi
• nuorisopoliisi
• paikallispoliisi
• passipoliisi
• peltipoliisi
• poliisiaakkonen
• poliisiajoneuvo
• poliisiarvo
• poliisiasema
• poliisiasia
• poliisiauto
• poliisihallinto
• poliisijärjestys
• poliisikamari
• poliisiketju
• poliisikoira
• poliisikomentaja
• poliisikonstaapeli
• poliisikorkeakoulu
• poliisikoulu
• poliisikoulutus
• poliisikunta
• poliisikuulustelu
• poliisilaitos
• poliisilaki
• poliisimerkki
• poliisimestari
• poliisimies
• poliisineuvos
• poliisiopisto
• poliisipartio
• poliisipiiri
• poliisipäällikkö
• poliisisarja
• poliisitalo
• poliisitarkastaja
• poliisitiedotus
• poliisitoimi
• poliisitutkinta
• poliisivaltio
• poliisivalvonta
• poliisivankila
• poliisivartio
• poliisiviranomainen
• poliisivoima
• poliisiväkivalta
• poliisiylijohtaja
• polkupyöräpoliisi
• pyöräpoliisi
• ratsupoliisi
• riistapoliisi
• rikospoliisi
• salapoliisi
• siveyspoliisi
• sotapoliisi
• sotilaspoliisi
• suojelupoliisi
• turvallisuuspoliisi
• täydennyspoliisi
• venepoliisi

Further reading

• “poliisi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Noun

poliisi

1. second-person singular possessive form of illative singular of poli

Etymology 3

Noun

poliisi

1. second-person singular possessive form of illative plural of pola

Anagrams

• lipoisi