Jump to content

virkavalta

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

virka +‎ valta

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋirkɑˌʋɑltɑ/, [ˈʋirkɑ̝ˌʋɑ̝l̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -ɑltɑ
  • Hyphenation(key): virka‧valta

Noun

[edit]

virkavalta

  1. official authority
  2. bureaucracy
  3. (informal) the authorities, police

Declension

[edit]
Inflection of virkavalta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)
nominative virkavalta virkavallat
genitive virkavallan virkavaltojen
partitive virkavaltaa virkavaltoja
illative virkavaltaan virkavaltoihin
singular plural
nominative virkavalta virkavallat
accusative nom. virkavalta virkavallat
gen. virkavallan
genitive virkavallan virkavaltojen
virkavaltain rare
partitive virkavaltaa virkavaltoja
inessive virkavallassa virkavalloissa
elative virkavallasta virkavalloista
illative virkavaltaan virkavaltoihin
adessive virkavallalla virkavalloilla
ablative virkavallalta virkavalloilta
allative virkavallalle virkavalloille
essive virkavaltana virkavaltoina
translative virkavallaksi virkavalloiksi
abessive virkavallatta virkavalloitta
instructive virkavalloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of virkavalta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]