pihkoittua

Finnish

Etymology

pihka +‎ -ttua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpihkoi̯tːuɑˣ/, [ˈpiçko̞i̯t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): pih‧koit‧tu‧a

Verb

pihkoittua

1. (intransitive) to become resinous or pitchy

Conjugation

Inflection of pihkoittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihkoitun	en pihkoitu	1st sing.	olen pihkoittunut	en ole pihkoittunut
2nd sing.		pihkoitut	et pihkoitu	2nd sing.	olet pihkoittunut	et ole pihkoittunut
3rd sing.		pihkoittuu	ei pihkoitu	3rd sing.	on pihkoittunut	ei ole pihkoittunut
1st plur.		pihkoitumme	emme pihkoitu	1st plur.	olemme pihkoittuneet	emme ole pihkoittuneet
2nd plur.		pihkoitutte	ette pihkoitu	2nd plur.	olette pihkoittuneet	ette ole pihkoittuneet
3rd plur.		pihkoittuvat	eivät pihkoitu	3rd plur.	ovat pihkoittuneet	eivät ole pihkoittuneet
passive		pihkoitutaan	ei pihkoituta	passive	on pihkoituttu	ei ole pihkoituttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihkoituin	en pihkoittunut	1st sing.	olin pihkoittunut	en ollut pihkoittunut
2nd sing.		pihkoituit	et pihkoittunut	2nd sing.	olit pihkoittunut	et ollut pihkoittunut
3rd sing.		pihkoittui	ei pihkoittunut	3rd sing.	oli pihkoittunut	ei ollut pihkoittunut
1st plur.		pihkoituimme	emme pihkoittuneet	1st plur.	olimme pihkoittuneet	emme olleet pihkoittuneet
2nd plur.		pihkoituitte	ette pihkoittuneet	2nd plur.	olitte pihkoittuneet	ette olleet pihkoittuneet
3rd plur.		pihkoittuivat	eivät pihkoittuneet	3rd plur.	olivat pihkoittuneet	eivät olleet pihkoittuneet
passive		pihkoituttiin	ei pihkoituttu	passive	oli pihkoituttu	ei ollut pihkoituttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihkoittuisin	en pihkoittuisi	1st sing.	olisin pihkoittunut	en olisi pihkoittunut
2nd sing.		pihkoittuisit	et pihkoittuisi	2nd sing.	olisit pihkoittunut	et olisi pihkoittunut
3rd sing.		pihkoittuisi	ei pihkoittuisi	3rd sing.	olisi pihkoittunut	ei olisi pihkoittunut
1st plur.		pihkoittuisimme	emme pihkoittuisi	1st plur.	olisimme pihkoittuneet	emme olisi pihkoittuneet
2nd plur.		pihkoittuisitte	ette pihkoittuisi	2nd plur.	olisitte pihkoittuneet	ette olisi pihkoittuneet
3rd plur.		pihkoittuisivat	eivät pihkoittuisi	3rd plur.	olisivat pihkoittuneet	eivät olisi pihkoittuneet
passive		pihkoituttaisiin	ei pihkoituttaisi	passive	olisi pihkoituttu	ei olisi pihkoituttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		pihkoitu	älä pihkoitu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		pihkoittukoon	älköön pihkoittuko	3rd sing.	olkoon pihkoittunut	älköön olko pihkoittunut
1st plur.		pihkoittukaamme	älkäämme pihkoittuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		pihkoittukaa	älkää pihkoittuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		pihkoittukoot	älkööt pihkoittuko	3rd plur.	olkoot pihkoittuneet	älkööt olko pihkoittuneet
passive		pihkoituttakoon	älköön pihkoituttako	passive	olkoon pihkoituttu	älköön olko pihkoituttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihkoittunen	en pihkoittune	1st sing.	lienen pihkoittunut	en liene pihkoittunut
2nd sing.		pihkoittunet	et pihkoittune	2nd sing.	lienet pihkoittunut	et liene pihkoittunut
3rd sing.		pihkoittunee	ei pihkoittune	3rd sing.	lienee pihkoittunut	ei liene pihkoittunut
1st plur.		pihkoittunemme	emme pihkoittune	1st plur.	lienemme pihkoittuneet	emme liene pihkoittuneet
2nd plur.		pihkoittunette	ette pihkoittune	2nd plur.	lienette pihkoittuneet	ette liene pihkoittuneet
3rd plur.		pihkoittunevat	eivät pihkoittune	3rd plur.	lienevät pihkoittuneet	eivät liene pihkoittuneet
passive		pihkoituttaneen	ei pihkoituttane	passive	lienee pihkoituttu	ei liene pihkoituttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		pihkoittua		present	pihkoittuva	pihkoituttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihkoittuakseni pihkoittuaksemme 2nd pihkoittuaksesi pihkoittuaksenne 3rd pihkoittuakseen pihkoittuaksensa		past	pihkoittunut	pihkoituttu
2nd	inessive2	pihkoittuessa	pihkoituttaessa	agent4	pihkoittuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihkoittuessani pihkoittuessamme 2nd pihkoittuessasi pihkoittuessanne 3rd pihkoittuessaan pihkoittuessansa		negative	pihkoittumaton
	instructive	pihkoittuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	pihkoittumassa	—
	elative	pihkoittumasta	—
	illative	pihkoittumaan	—
	adessive	pihkoittumalla	—
	abessive	pihkoittumatta	—
	instructive	pihkoittuman	pihkoituttaman
4th3	verbal noun	pihkoittuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihkoittumaisillani pihkoittumaisillamme 2nd pihkoittumaisillasi pihkoittumaisillanne 3rd pihkoittumaisillaan pihkoittumaisillansa

Further reading

• “pihkoittua”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03