paikallistua

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

paikallistaa +‎ -ua

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpɑi̯kɑlːistuɑˣ/, [ˈpɑ̝i̯kɑ̝lˌlis̠tuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -istuɑ
  • Hyphenation(key): pai‧kal‧lis‧tua

Verb

[edit]

paikallistua

  1. (intransitive) Alternative form of paikantua

Conjugation

[edit]
Inflection of paikallistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. paikallistun en paikallistu 1st sing. olen paikallistunut en ole paikallistunut
2nd sing. paikallistut et paikallistu 2nd sing. olet paikallistunut et ole paikallistunut
3rd sing. paikallistuu ei paikallistu 3rd sing. on paikallistunut ei ole paikallistunut
1st plur. paikallistumme emme paikallistu 1st plur. olemme paikallistuneet emme ole paikallistuneet
2nd plur. paikallistutte ette paikallistu 2nd plur. olette paikallistuneet ette ole paikallistuneet
3rd plur. paikallistuvat eivät paikallistu 3rd plur. ovat paikallistuneet eivät ole paikallistuneet
passive paikallistutaan ei paikallistuta passive on paikallistuttu ei ole paikallistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. paikallistuin en paikallistunut 1st sing. olin paikallistunut en ollut paikallistunut
2nd sing. paikallistuit et paikallistunut 2nd sing. olit paikallistunut et ollut paikallistunut
3rd sing. paikallistui ei paikallistunut 3rd sing. oli paikallistunut ei ollut paikallistunut
1st plur. paikallistuimme emme paikallistuneet 1st plur. olimme paikallistuneet emme olleet paikallistuneet
2nd plur. paikallistuitte ette paikallistuneet 2nd plur. olitte paikallistuneet ette olleet paikallistuneet
3rd plur. paikallistuivat eivät paikallistuneet 3rd plur. olivat paikallistuneet eivät olleet paikallistuneet
passive paikallistuttiin ei paikallistuttu passive oli paikallistuttu ei ollut paikallistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. paikallistuisin en paikallistuisi 1st sing. olisin paikallistunut en olisi paikallistunut
2nd sing. paikallistuisit et paikallistuisi 2nd sing. olisit paikallistunut et olisi paikallistunut
3rd sing. paikallistuisi ei paikallistuisi 3rd sing. olisi paikallistunut ei olisi paikallistunut
1st plur. paikallistuisimme emme paikallistuisi 1st plur. olisimme paikallistuneet emme olisi paikallistuneet
2nd plur. paikallistuisitte ette paikallistuisi 2nd plur. olisitte paikallistuneet ette olisi paikallistuneet
3rd plur. paikallistuisivat eivät paikallistuisi 3rd plur. olisivat paikallistuneet eivät olisi paikallistuneet
passive paikallistuttaisiin ei paikallistuttaisi passive olisi paikallistuttu ei olisi paikallistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. paikallistu älä paikallistu 2nd sing.
3rd sing. paikallistukoon älköön paikallistuko 3rd sing. olkoon paikallistunut älköön olko paikallistunut
1st plur. paikallistukaamme älkäämme paikallistuko 1st plur.
2nd plur. paikallistukaa älkää paikallistuko 2nd plur.
3rd plur. paikallistukoot älkööt paikallistuko 3rd plur. olkoot paikallistuneet älkööt olko paikallistuneet
passive paikallistuttakoon älköön paikallistuttako passive olkoon paikallistuttu älköön olko paikallistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. paikallistunen en paikallistune 1st sing. lienen paikallistunut en liene paikallistunut
2nd sing. paikallistunet et paikallistune 2nd sing. lienet paikallistunut et liene paikallistunut
3rd sing. paikallistunee ei paikallistune 3rd sing. lienee paikallistunut ei liene paikallistunut
1st plur. paikallistunemme emme paikallistune 1st plur. lienemme paikallistuneet emme liene paikallistuneet
2nd plur. paikallistunette ette paikallistune 2nd plur. lienette paikallistuneet ette liene paikallistuneet
3rd plur. paikallistunevat eivät paikallistune 3rd plur. lienevät paikallistuneet eivät liene paikallistuneet
passive paikallistuttaneen ei paikallistuttane passive lienee paikallistuttu ei liene paikallistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st paikallistua present paikallistuva paikallistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st paikallistuakseni paikallistuaksemme
2nd paikallistuaksesi paikallistuaksenne
3rd paikallistuakseen
paikallistuaksensa
past paikallistunut paikallistuttu
2nd inessive2 paikallistuessa paikallistuttaessa agent4 paikallistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st paikallistuessani paikallistuessamme
2nd paikallistuessasi paikallistuessanne
3rd paikallistuessaan
paikallistuessansa
negative paikallistumaton
instructive paikallistuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive paikallistumassa
elative paikallistumasta
illative paikallistumaan
adessive paikallistumalla
abessive paikallistumatta
instructive paikallistuman paikallistuttaman
4th3 verbal noun paikallistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st paikallistumaisillani paikallistumaisillamme
2nd paikallistumaisillasi paikallistumaisillanne
3rd paikallistumaisillaan
paikallistumaisillansa

Derived terms

[edit]
[edit]

Further reading

[edit]