Jump to content

otsikoiminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

otsikoida +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈotsikoi̯minen/, [ˈo̞ts̠iˌko̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Hyphenation(key): ot‧si‧koi‧mi‧nen

Noun

[edit]

otsikoiminen

  1. verbal noun of otsikoida
    1. titling, entitling

Declension

[edit]
Inflection of otsikoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative otsikoiminen otsikoimiset
genitive otsikoimisen otsikoimisten
otsikoimisien
partitive otsikoimista otsikoimisia
illative otsikoimiseen otsikoimisiin
singular plural
nominative otsikoiminen otsikoimiset
accusative nom. otsikoiminen otsikoimiset
gen. otsikoimisen
genitive otsikoimisen otsikoimisten
otsikoimisien
partitive otsikoimista otsikoimisia
inessive otsikoimisessa otsikoimisissa
elative otsikoimisesta otsikoimisista
illative otsikoimiseen otsikoimisiin
adessive otsikoimisella otsikoimisilla
ablative otsikoimiselta otsikoimisilta
allative otsikoimiselle otsikoimisille
essive otsikoimisena otsikoimisina
translative otsikoimiseksi otsikoimisiksi
abessive otsikoimisetta otsikoimisitta
instructive otsikoimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of otsikoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)