oikeudentunto

Finnish

Etymology

oikeus +‎ tunto

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯keu̯denˌtunto/, [ˈo̞i̯k̟e̞u̯de̞n̪ˌt̪un̪t̪o̞]
• Rhymes: -unto
• Hyphenation^(key): oi‧keuden‧tunto

Noun

oikeudentunto

1. sense of justice

Declension

Inflection of oikeudentunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		oikeudentunto	oikeudentunnot
genitive		oikeudentunnon	oikeudentuntojen
partitive		oikeudentuntoa	oikeudentuntoja
illative		oikeudentuntoon	oikeudentuntoihin
		singular	plural
nominative		oikeudentunto	oikeudentunnot
accusative	nom.	oikeudentunto	oikeudentunnot
	gen.	oikeudentunnon
genitive		oikeudentunnon	oikeudentuntojen
partitive		oikeudentuntoa	oikeudentuntoja
inessive		oikeudentunnossa	oikeudentunnoissa
elative		oikeudentunnosta	oikeudentunnoista
illative		oikeudentuntoon	oikeudentuntoihin
adessive		oikeudentunnolla	oikeudentunnoilla
ablative		oikeudentunnolta	oikeudentunnoilta
allative		oikeudentunnolle	oikeudentunnoille
essive		oikeudentuntona	oikeudentuntoina
translative		oikeudentunnoksi	oikeudentunnoiksi
abessive		oikeudentunnotta	oikeudentunnoitta
instructive		—	oikeudentunnoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oikeudentunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oikeudentuntoni oikeudentuntoni accusative nom. oikeudentuntoni oikeudentuntoni gen. oikeudentuntoni genitive oikeudentuntoni oikeudentuntojeni partitive oikeudentuntoani oikeudentuntojani inessive oikeudentunnossani oikeudentunnoissani elative oikeudentunnostani oikeudentunnoistani illative oikeudentuntooni oikeudentuntoihini adessive oikeudentunnollani oikeudentunnoillani ablative oikeudentunnoltani oikeudentunnoiltani allative oikeudentunnolleni oikeudentunnoilleni essive oikeudentuntonani oikeudentuntoinani translative oikeudentunnokseni oikeudentunnoikseni abessive oikeudentunnottani oikeudentunnoittani instructive — — comitative — oikeudentuntoineni second-person singular possessor singular plural nominative oikeudentuntosi oikeudentuntosi accusative nom. oikeudentuntosi oikeudentuntosi gen. oikeudentuntosi genitive oikeudentuntosi oikeudentuntojesi partitive oikeudentuntoasi oikeudentuntojasi inessive oikeudentunnossasi oikeudentunnoissasi elative oikeudentunnostasi oikeudentunnoistasi illative oikeudentuntoosi oikeudentuntoihisi adessive oikeudentunnollasi oikeudentunnoillasi ablative oikeudentunnoltasi oikeudentunnoiltasi allative oikeudentunnollesi oikeudentunnoillesi essive oikeudentuntonasi oikeudentuntoinasi translative oikeudentunnoksesi oikeudentunnoiksesi abessive oikeudentunnottasi oikeudentunnoittasi instructive — — comitative — oikeudentuntoinesi first-person plural possessor singular plural nominative oikeudentuntomme oikeudentuntomme accusative nom. oikeudentuntomme oikeudentuntomme gen. oikeudentuntomme genitive oikeudentuntomme oikeudentuntojemme partitive oikeudentuntoamme oikeudentuntojamme inessive oikeudentunnossamme oikeudentunnoissamme elative oikeudentunnostamme oikeudentunnoistamme illative oikeudentuntoomme oikeudentuntoihimme adessive oikeudentunnollamme oikeudentunnoillamme ablative oikeudentunnoltamme oikeudentunnoiltamme allative oikeudentunnollemme oikeudentunnoillemme essive oikeudentuntonamme oikeudentuntoinamme translative oikeudentunnoksemme oikeudentunnoiksemme abessive oikeudentunnottamme oikeudentunnoittamme instructive — — comitative — oikeudentuntoinemme second-person plural possessor singular plural nominative oikeudentuntonne oikeudentuntonne accusative nom. oikeudentuntonne oikeudentuntonne gen. oikeudentuntonne genitive oikeudentuntonne oikeudentuntojenne partitive oikeudentuntoanne oikeudentuntojanne inessive oikeudentunnossanne oikeudentunnoissanne elative oikeudentunnostanne oikeudentunnoistanne illative oikeudentuntoonne oikeudentuntoihinne adessive oikeudentunnollanne oikeudentunnoillanne ablative oikeudentunnoltanne oikeudentunnoiltanne allative oikeudentunnollenne oikeudentunnoillenne essive oikeudentuntonanne oikeudentuntoinanne translative oikeudentunnoksenne oikeudentunnoiksenne abessive oikeudentunnottanne oikeudentunnoittanne instructive — — comitative — oikeudentuntoinenne third-person possessor singular plural nominative oikeudentuntonsa oikeudentuntonsa accusative nom. oikeudentuntonsa oikeudentuntonsa gen. oikeudentuntonsa genitive oikeudentuntonsa oikeudentuntojensa partitive oikeudentuntoaan oikeudentuntoansa oikeudentuntojaan oikeudentuntojansa inessive oikeudentunnossaan oikeudentunnossansa oikeudentunnoissaan oikeudentunnoissansa elative oikeudentunnostaan oikeudentunnostansa oikeudentunnoistaan oikeudentunnoistansa illative oikeudentuntoonsa oikeudentuntoihinsa adessive oikeudentunnollaan oikeudentunnollansa oikeudentunnoillaan oikeudentunnoillansa ablative oikeudentunnoltaan oikeudentunnoltansa oikeudentunnoiltaan oikeudentunnoiltansa allative oikeudentunnolleen oikeudentunnollensa oikeudentunnoilleen oikeudentunnoillensa essive oikeudentuntonaan oikeudentuntonansa oikeudentuntoinaan oikeudentuntoinansa translative oikeudentunnokseen oikeudentunnoksensa oikeudentunnoikseen oikeudentunnoiksensa abessive oikeudentunnottaan oikeudentunnottansa oikeudentunnoittaan oikeudentunnoittansa instructive — — comitative — oikeudentuntoineen oikeudentuntoinensa

Derived terms

• oikeudentuntoinen

 

Further reading

• “oikeudentunto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03