nooristua

Ingrian

Etymology

From noori (“young”) +‎ -stua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnoːristuɑ/, [ˈnoːrĭs̠ˌtuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnoːristuɑ/, [ˈno̝ːriʃˌtuɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: noo‧ris‧tu‧a

Verb

nooristua

1. (intransitive) to get younger

Conjugation

Conjugation of nooristua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	noorissun	en noorissu	1st singular	oon nooristunt, oon nooristunut	en oo nooristunt, en oo nooristunut
2nd singular	noorissut	et noorissu	2nd singular	oot nooristunt, oot nooristunut	et oo nooristunt, et oo nooristunut
3rd singular	nooristuu	ei noorissu	3rd singular	ono nooristunt, ono nooristunut	ei oo nooristunt, ei oo nooristunut
1st plural	noorissumma	emmä noorissu	1st plural	oomma nooristunneet	emmä oo nooristunneet
2nd plural	noorissutta	että noorissu	2nd plural	ootta nooristunneet	että oo nooristunneet
3rd plural	nooristuut1), nooristuvat2), noorissuttaa	evät noorissu, ei noorissuta	3rd plural	ovat nooristunneet	evät oo nooristunneet, ei oo noorissuttu
impersonal	noorissuttaa	ei noorissuta	impersonal	ono noorissuttu	ei oo noorissuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	noorissuin	en nooristunt, en nooristunut	1st singular	olin nooristunt, olin nooristunut	en olt nooristunt, en olt nooristunut
2nd singular	noorissuit	et nooristunt, et nooristunut	2nd singular	olit nooristunt, olit nooristunut	et olt nooristunt, et olt nooristunut
3rd singular	nooristui	ei nooristunt, ei nooristunut	3rd singular	oli nooristunt, oli nooristunut	ei olt nooristunt, ei olt nooristunut
1st plural	noorissuimma	emmä nooristunneet	1st plural	olimma nooristunneet	emmä olleet nooristunneet
2nd plural	noorissuitta	että nooristunneet	2nd plural	olitta nooristunneet	että olleet nooristunneet
3rd plural	nooristuit1), nooristuivat2), noorissuttii	evät nooristunneet, ei noorissuttu	3rd plural	olivat nooristunneet	evät olleet nooristunneet, ei olt noorissuttu
impersonal	noorissuttii	ei noorissuttu	impersonal	oli noorissuttu	ei olt noorissuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nooristuisin	en nooristuis	1st singular	olisin nooristunt, olisin nooristunut	en olis nooristunt, en olis nooristunut
2nd singular	nooristuisit, nooristuist1)	et nooristuis	2nd singular	olisit nooristunt, olisit nooristunut	et olis nooristunt, et olis nooristunut
3rd singular	nooristuis	ei nooristuis	3rd singular	olis nooristunt, olis nooristunut	ei olis nooristunt, ei olis nooristunut
1st plural	nooristuisimma	emmä nooristuis	1st plural	olisimma nooristunneet	emmä olis nooristunneet
2nd plural	nooristuisitta	että nooristuis	2nd plural	olisitta nooristunneet	että olis nooristunneet
3rd plural	nooristuisiit1), nooristuisivat2), noorissuttais	evät nooristuis, ei noorissuttais	3rd plural	olisivat nooristunneet	evät olis nooristunneet, ei olis noorissuttu
impersonal	noorissuttais	ei noorissuttais	impersonal	olis noorissuttu	ei olis noorissuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	noorissu	elä noorissu	2nd singular	oo nooristunt, oo nooristunut	elä oo nooristunt, elä oo nooristunut
3rd singular	nooristukkoo	elköö nooristuko	3rd singular	olkoo nooristunt, olkoo nooristunut	elköö olko nooristunt, elköö olko nooristunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	nooristukkaa	elkää nooristuko	2nd plural	olkaa nooristunneet	elkää olko nooristunneet
3rd plural	nooristukkoot	elkööt nooristuko, elköö noorissuttako	3rd plural	olkoot nooristunneet	elkööt olko nooristunneet, elköö olko noorissuttu
impersonal	noorissuttakoo	elköö noorissuttako	impersonal	olkoo noorissuttu	elköö olko noorissuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	nooristunen	en nooristune
2nd singular	nooristunet	et nooristune
3rd singular	nooristunnoo	ei nooristune
1st plural	nooristunemma	emmä nooristune
2nd plural	nooristunetta	että nooristune
3rd plural	nooristunnoot	evät nooristune, ei noorissuttane
impersonal	noorissuttanoo	ei noorissuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		nooristua	present	nooristuva	noorissuttava
2nd	inessive	nooristues	past	nooristunt, nooristunut	noorissuttu
	instructive	nooristuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (nooristukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	nooristummaa
	inessive	nooristumas
	elative	nooristumast
	abessive	nooristumata
4th	nominative	nooristumiin
	partitive	nooristumista, nooristumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 348