noitua

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

noitumassa

—

elative

noitumasta

—

illative

noitumaan

—

adessive

noitumalla

—

abessive

noitumatta

—

instructive

noituman

noiduttaman

4th³

verbal noun

noituminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	noitumaisillani	noitumaisillamme
2nd	noitumaisillasi	noitumaisillanne
3rd	noitumaisillaan noitumaisillansa

Synonyms

(to cast a spell): taikoa, loihtia
(to curse): kiroilla, kirota, manata, manailla

Derived terms

Anagrams

aution, autoni, tuonia

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *noitudak, equivalent to noita (“witch”) +‎ -ua. Cognates include Finnish noitua and Estonian nõiduda.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnoi̯tuɑ/, [ˈno̞i̯to̞]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈnoi̯tuɑ/, [ˈno̞i̯tuɑ]
Rhymes: -oi̯toː, -oi̯tuɑ
Hyphenation: noi‧tu‧a

Verb

noitua

Synonym of noitia

Conjugation

Conjugation of noitua (type 1/ampua, it-ij gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	noijun	en noiju	1st singular	oon noitunt, oon noitunut	en oo noitunt, en oo noitunut
2nd singular	noijut	et noiju	2nd singular	oot noitunt, oot noitunut	et oo noitunt, et oo noitunut
3rd singular	noituu	ei noiju	3rd singular	ono noitunt, ono noitunut	ei oo noitunt, ei oo noitunut
1st plural	noijumma	emmä noiju	1st plural	oomma noituneet	emmä oo noituneet
2nd plural	noijutta	että noiju	2nd plural	ootta noituneet	että oo noituneet
3rd plural	noituut¹⁾, noituvat²⁾, noijutaa	evät noiju, ei noijuta	3rd plural	ovat noituneet	evät oo noituneet, ei oo noijuttu
impersonal	noijutaa	ei noijuta	impersonal	ono noijuttu	ei oo noijuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	noijuin	en noitunt, en noitunut	1st singular	olin noitunt, olin noitunut	en olt noitunt, en olt noitunut
2nd singular	noijuit	et noitunt, et noitunut	2nd singular	olit noitunt, olit noitunut	et olt noitunt, et olt noitunut
3rd singular	noitui	ei noitunt, ei noitunut	3rd singular	oli noitunt, oli noitunut	ei olt noitunt, ei olt noitunut
1st plural	noijuimma	emmä noituneet	1st plural	olimma noituneet	emmä olleet noituneet
2nd plural	noijuitta	että noituneet	2nd plural	olitta noituneet	että olleet noituneet
3rd plural	noituit¹⁾, noituivat²⁾, noijuttii	evät noituneet, ei noijuttu	3rd plural	olivat noituneet	evät olleet noituneet, ei olt noijuttu
impersonal	noijuttii	ei noijuttu	impersonal	oli noijuttu	ei olt noijuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	noituisin	en noituis	1st singular	olisin noitunt, olisin noitunut	en olis noitunt, en olis noitunut
2nd singular	noituisit, noituist¹⁾	et noituis	2nd singular	olisit noitunt, olisit noitunut	et olis noitunt, et olis noitunut
3rd singular	noituis	ei noituis	3rd singular	olis noitunt, olis noitunut	ei olis noitunt, ei olis noitunut
1st plural	noituisimma	emmä noituis	1st plural	olisimma noituneet	emmä olis noituneet
2nd plural	noituisitta	että noituis	2nd plural	olisitta noituneet	että olis noituneet
3rd plural	noituisiit¹⁾, noituisivat²⁾, noijuttais	evät noituis, ei noijuttais	3rd plural	olisivat noituneet	evät olis noituneet, ei olis noijuttu
impersonal	noijuttais	ei noijuttais	impersonal	olis noijuttu	ei olis noijuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	noiju	elä noiju	2nd singular	oo noitunt, oo noitunut	elä oo noitunt, elä oo noitunut
3rd singular	noitukoo	elköö noituko	3rd singular	olkoo noitunt, olkoo noitunut	elköö olko noitunt, elköö olko noitunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	noitukaa	elkää noituko	2nd plural	olkaa noituneet	elkää olko noituneet
3rd plural	noitukoot	elkööt noituko, elköö noijuttako	3rd plural	olkoot noituneet	elkööt olko noituneet, elköö olko noijuttu
impersonal	noijuttakkoo	elköö noijuttako	impersonal	olkoo noijuttu	elköö olko noijuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	noitunen	en noitune
2nd singular	noitunet	et noitune
3rd singular	noitunoo	ei noitune
1st plural	noitunemma	emmä noitune
2nd plural	noitunetta	että noitune
3rd plural	noitunoot	evät noitune, ei noijuttane
impersonal	noijuttannoo	ei noijuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		noitua	present	noituva	noijuttava
2nd	inessive	noitujees	past	noitunt, noitunut	noijuttu
2nd	instructive	noituen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (noitukaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	noitumaa
	inessive	noitumaas
	elative	noitumast
	abessive	noitumata
4th	nominative	noitumiin
	partitive	noitumista, noitumist

Derived terms

noitumus

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 345

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References