nimittäminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

nimittää +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈnimitːæminen/, [ˈnimit̪ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): ni‧mit‧tä‧mi‧nen

Noun

[edit]

nimittäminen

  1. verbal noun of nimittää
    1. appointment, designation, nomination, installation, naming (act of appointing a person to hold an office, to have a position of trust or to perform a specific task)
      Hänen nimittämisensä ylituomariksi oli riitainen.
      His designation as chief justice was controversial.
    2. calling, denomination (act of naming something)
      Hänen nimittämisensä sankariksi ei tule kysymykseen.
      Calling him a hero is out of question.

Declension

[edit]
Inflection of nimittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative nimittäminen nimittämiset
genitive nimittämisen nimittämisten
nimittämisien
partitive nimittämistä nimittämisiä
illative nimittämiseen nimittämisiin
singular plural
nominative nimittäminen nimittämiset
accusative nom. nimittäminen nimittämiset
gen. nimittämisen
genitive nimittämisen nimittämisten
nimittämisien
partitive nimittämistä nimittämisiä
inessive nimittämisessä nimittämisissä
elative nimittämisestä nimittämisistä
illative nimittämiseen nimittämisiin
adessive nimittämisellä nimittämisillä
ablative nimittämiseltä nimittämisiltä
allative nimittämiselle nimittämisille
essive nimittämisenä nimittämisinä
translative nimittämiseksi nimittämisiksi
abessive nimittämisettä nimittämisittä
instructive nimittämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of nimittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]