muunkielinen

Finnish

Etymology

muun +‎ kieli +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmuːnˌkie̯linen/, [ˈmuːŋˌk̟ie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Hyphenation^(key): muun‧kieli‧nen

Adjective

muunkielinen

1. in another language

Declension

Inflection of muunkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		muunkielinen	muunkieliset
genitive		muunkielisen	muunkielisten muunkielisien
partitive		muunkielistä	muunkielisiä
illative		muunkieliseen	muunkielisiin
		singular	plural
nominative		muunkielinen	muunkieliset
accusative	nom.	muunkielinen	muunkieliset
	gen.	muunkielisen
genitive		muunkielisen	muunkielisten muunkielisien
partitive		muunkielistä	muunkielisiä
inessive		muunkielisessä	muunkielisissä
elative		muunkielisestä	muunkielisistä
illative		muunkieliseen	muunkielisiin
adessive		muunkielisellä	muunkielisillä
ablative		muunkieliseltä	muunkielisiltä
allative		muunkieliselle	muunkielisille
essive		muunkielisenä	muunkielisinä
translative		muunkieliseksi	muunkielisiksi
abessive		muunkielisettä	muunkielisittä
instructive		—	muunkielisin
comitative		—	muunkielisine

Possessive forms of muunkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative muunkieliseni muunkieliseni accusative nom. muunkieliseni muunkieliseni gen. muunkieliseni genitive muunkieliseni muunkielisteni muunkielisieni partitive muunkielistäni muunkielisiäni inessive muunkielisessäni muunkielisissäni elative muunkielisestäni muunkielisistäni illative muunkieliseeni muunkielisiini adessive muunkieliselläni muunkielisilläni ablative muunkieliseltäni muunkielisiltäni allative muunkieliselleni muunkielisilleni essive muunkielisenäni muunkielisinäni translative muunkielisekseni muunkielisikseni abessive muunkielisettäni muunkielisittäni instructive — — comitative — muunkielisineni second-person singular possessor singular plural nominative muunkielisesi muunkielisesi accusative nom. muunkielisesi muunkielisesi gen. muunkielisesi genitive muunkielisesi muunkielistesi muunkielisiesi partitive muunkielistäsi muunkielisiäsi inessive muunkielisessäsi muunkielisissäsi elative muunkielisestäsi muunkielisistäsi illative muunkieliseesi muunkielisiisi adessive muunkieliselläsi muunkielisilläsi ablative muunkieliseltäsi muunkielisiltäsi allative muunkielisellesi muunkielisillesi essive muunkielisenäsi muunkielisinäsi translative muunkieliseksesi muunkielisiksesi abessive muunkielisettäsi muunkielisittäsi instructive — — comitative — muunkielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative muunkielisemme muunkielisemme accusative nom. muunkielisemme muunkielisemme gen. muunkielisemme genitive muunkielisemme muunkielistemme muunkielisiemme partitive muunkielistämme muunkielisiämme inessive muunkielisessämme muunkielisissämme elative muunkielisestämme muunkielisistämme illative muunkieliseemme muunkielisiimme adessive muunkielisellämme muunkielisillämme ablative muunkieliseltämme muunkielisiltämme allative muunkielisellemme muunkielisillemme essive muunkielisenämme muunkielisinämme translative muunkieliseksemme muunkielisiksemme abessive muunkielisettämme muunkielisittämme instructive — — comitative — muunkielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative muunkielisenne muunkielisenne accusative nom. muunkielisenne muunkielisenne gen. muunkielisenne genitive muunkielisenne muunkielistenne muunkielisienne partitive muunkielistänne muunkielisiänne inessive muunkielisessänne muunkielisissänne elative muunkielisestänne muunkielisistänne illative muunkieliseenne muunkielisiinne adessive muunkielisellänne muunkielisillänne ablative muunkieliseltänne muunkielisiltänne allative muunkielisellenne muunkielisillenne essive muunkielisenänne muunkielisinänne translative muunkieliseksenne muunkielisiksenne abessive muunkielisettänne muunkielisittänne instructive — — comitative — muunkielisinenne third-person possessor singular plural nominative muunkielisensä muunkielisensä accusative nom. muunkielisensä muunkielisensä gen. muunkielisensä genitive muunkielisensä muunkielistensä muunkielisiensä partitive muunkielistään muunkielistänsä muunkielisiään muunkielisiänsä inessive muunkielisessään muunkielisessänsä muunkielisissään muunkielisissänsä elative muunkielisestään muunkielisestänsä muunkielisistään muunkielisistänsä illative muunkieliseensä muunkielisiinsä adessive muunkielisellään muunkielisellänsä muunkielisillään muunkielisillänsä ablative muunkieliseltään muunkieliseltänsä muunkielisiltään muunkielisiltänsä allative muunkieliselleen muunkielisellensä muunkielisilleen muunkielisillensä essive muunkielisenään muunkielisenänsä muunkielisinään muunkielisinänsä translative muunkielisekseen muunkieliseksensä muunkielisikseen muunkielisiksensä abessive muunkielisettään muunkielisettänsä muunkielisittään muunkielisittänsä instructive — — comitative — muunkielisineen muunkielisinensä

Further reading

• “muunkielinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03