muissuttaa

Ingrian

Etymology

From muistaa (“to remember”) +‎ -uttaa. Akin to Finnish muistuttaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmui̯sːutːɑː/, [ˈmui̯s̠ːətːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmui̯sːutːɑː/, [ˈmui̯ʃːutːɑː]
• Rhymes: -ui̯sːutːɑː
• Hyphenation: muis‧sut‧taa

Verb

muissuttaa

1. (intransitive + allative) to remind

Conjugation

Conjugation of muissuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	muissutan	en muissuta	1st singular	oon muissuttant, oon muissuttanut	en oo muissuttant, en oo muissuttanut
2nd singular	muissutat	et muissuta	2nd singular	oot muissuttant, oot muissuttanut	et oo muissuttant, et oo muissuttanut
3rd singular	muissuttaa	ei muissuta	3rd singular	ono muissuttant, ono muissuttanut	ei oo muissuttant, ei oo muissuttanut
1st plural	muissutamma	emmä muissuta	1st plural	oomma muissuttanneet	emmä oo muissuttanneet
2nd plural	muissutatta	että muissuta	2nd plural	ootta muissuttanneet	että oo muissuttanneet
3rd plural	muissuttaat1), muissuttavat2), muissutettaa	evät muissuta, ei muissuteta	3rd plural	ovat muissuttanneet	evät oo muissuttanneet, ei oo muissutettu
impersonal	muissutettaa	ei muissuteta	impersonal	ono muissutettu	ei oo muissutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	muissutin	en muissuttant, en muissuttanut	1st singular	olin muissuttant, olin muissuttanut	en olt muissuttant, en olt muissuttanut
2nd singular	muissutit	et muissuttant, et muissuttanut	2nd singular	olit muissuttant, olit muissuttanut	et olt muissuttant, et olt muissuttanut
3rd singular	muissutti	ei muissuttant, ei muissuttanut	3rd singular	oli muissuttant, oli muissuttanut	ei olt muissuttant, ei olt muissuttanut
1st plural	muissutimma	emmä muissuttanneet	1st plural	olimma muissuttanneet	emmä olleet muissuttanneet
2nd plural	muissutitta	että muissuttanneet	2nd plural	olitta muissuttanneet	että olleet muissuttanneet
3rd plural	muissuttiit1), muissuttivat2), muissutettii	evät muissuttanneet, ei muissutettu	3rd plural	olivat muissuttanneet	evät olleet muissuttanneet, ei olt muissutettu
impersonal	muissutettii	ei muissutettu	impersonal	oli muissutettu	ei olt muissutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	muissuttaisin	en muissuttais	1st singular	olisin muissuttant, olisin muissuttanut	en olis muissuttant, en olis muissuttanut
2nd singular	muissuttaisit, muissuttaist1)	et muissuttais	2nd singular	olisit muissuttant, olisit muissuttanut	et olis muissuttant, et olis muissuttanut
3rd singular	muissuttais	ei muissuttais	3rd singular	olis muissuttant, olis muissuttanut	ei olis muissuttant, ei olis muissuttanut
1st plural	muissuttaisimma	emmä muissuttais	1st plural	olisimma muissuttanneet	emmä olis muissuttanneet
2nd plural	muissuttaisitta	että muissuttais	2nd plural	olisitta muissuttanneet	että olis muissuttanneet
3rd plural	muissuttaisiit1), muissuttaisivat2), muissutettais	evät muissuttais, ei muissutettais	3rd plural	olisivat muissuttanneet	evät olis muissuttanneet, ei olis muissutettu
impersonal	muissutettais	ei muissutettais	impersonal	olis muissutettu	ei olis muissutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	muissuta	elä muissuta	2nd singular	oo muissuttant, oo muissuttanut	elä oo muissuttant, elä oo muissuttanut
3rd singular	muissuttakkoo	elköö muissuttako	3rd singular	olkoo muissuttant, olkoo muissuttanut	elköö olko muissuttant, elköö olko muissuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	muissuttakkaa	elkää muissuttako	2nd plural	olkaa muissuttanneet	elkää olko muissuttanneet
3rd plural	muissuttakkoot	elkööt muissuttako, elköö muissutettako	3rd plural	olkoot muissuttanneet	elkööt olko muissuttanneet, elköö olko muissutettu
impersonal	muissutettakoo	elköö muissutettako	impersonal	olkoo muissutettu	elköö olko muissutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	muissuttanen	en muissuttane
2nd singular	muissuttanet	et muissuttane
3rd singular	muissuttannoo	ei muissuttane
1st plural	muissuttanemma	emmä muissuttane
2nd plural	muissuttanetta	että muissuttane
3rd plural	muissuttannoot	evät muissuttane, ei muissutettane
impersonal	muissutettanoo	ei muissutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		muissuttaa	present	muissuttava	muissutettava
2nd	inessive	muissuttaes	past	muissuttant, muissuttanut	muissutettu
	instructive	muissuttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (muissuttakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	muissuttammaa
	inessive	muissuttamas
	elative	muissuttamast
	abessive	muissuttamata
4th	nominative	muissuttamiin
	partitive	muissuttamista, muissuttamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 316