muhoilla

Finnish

Etymology

Variant of muhailla, from muhata +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmuhoi̯lːɑˣ/, [ˈmuɦo̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uhoilːɑ
• Hyphenation^(key): mu‧hoil‧la

Verb

muhoilla

1. to smile contentedly

Conjugation

Inflection of muhoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		muhoilen	en muhoile	1st sing.	olen muhoillut	en ole muhoillut
2nd sing.		muhoilet	et muhoile	2nd sing.	olet muhoillut	et ole muhoillut
3rd sing.		muhoilee	ei muhoile	3rd sing.	on muhoillut	ei ole muhoillut
1st plur.		muhoilemme	emme muhoile	1st plur.	olemme muhoilleet	emme ole muhoilleet
2nd plur.		muhoilette	ette muhoile	2nd plur.	olette muhoilleet	ette ole muhoilleet
3rd plur.		muhoilevat	eivät muhoile	3rd plur.	ovat muhoilleet	eivät ole muhoilleet
passive		muhoillaan	ei muhoilla	passive	on muhoiltu	ei ole muhoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		muhoilin	en muhoillut	1st sing.	olin muhoillut	en ollut muhoillut
2nd sing.		muhoilit	et muhoillut	2nd sing.	olit muhoillut	et ollut muhoillut
3rd sing.		muhoili	ei muhoillut	3rd sing.	oli muhoillut	ei ollut muhoillut
1st plur.		muhoilimme	emme muhoilleet	1st plur.	olimme muhoilleet	emme olleet muhoilleet
2nd plur.		muhoilitte	ette muhoilleet	2nd plur.	olitte muhoilleet	ette olleet muhoilleet
3rd plur.		muhoilivat	eivät muhoilleet	3rd plur.	olivat muhoilleet	eivät olleet muhoilleet
passive		muhoiltiin	ei muhoiltu	passive	oli muhoiltu	ei ollut muhoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		muhoilisin	en muhoilisi	1st sing.	olisin muhoillut	en olisi muhoillut
2nd sing.		muhoilisit	et muhoilisi	2nd sing.	olisit muhoillut	et olisi muhoillut
3rd sing.		muhoilisi	ei muhoilisi	3rd sing.	olisi muhoillut	ei olisi muhoillut
1st plur.		muhoilisimme	emme muhoilisi	1st plur.	olisimme muhoilleet	emme olisi muhoilleet
2nd plur.		muhoilisitte	ette muhoilisi	2nd plur.	olisitte muhoilleet	ette olisi muhoilleet
3rd plur.		muhoilisivat	eivät muhoilisi	3rd plur.	olisivat muhoilleet	eivät olisi muhoilleet
passive		muhoiltaisiin	ei muhoiltaisi	passive	olisi muhoiltu	ei olisi muhoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		muhoile	älä muhoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		muhoilkoon	älköön muhoilko	3rd sing.	olkoon muhoillut	älköön olko muhoillut
1st plur.		muhoilkaamme	älkäämme muhoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		muhoilkaa	älkää muhoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		muhoilkoot	älkööt muhoilko	3rd plur.	olkoot muhoilleet	älkööt olko muhoilleet
passive		muhoiltakoon	älköön muhoiltako	passive	olkoon muhoiltu	älköön olko muhoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		muhoillen	en muhoille	1st sing.	lienen muhoillut	en liene muhoillut
2nd sing.		muhoillet	et muhoille	2nd sing.	lienet muhoillut	et liene muhoillut
3rd sing.		muhoillee	ei muhoille	3rd sing.	lienee muhoillut	ei liene muhoillut
1st plur.		muhoillemme	emme muhoille	1st plur.	lienemme muhoilleet	emme liene muhoilleet
2nd plur.		muhoillette	ette muhoille	2nd plur.	lienette muhoilleet	ette liene muhoilleet
3rd plur.		muhoillevat	eivät muhoille	3rd plur.	lienevät muhoilleet	eivät liene muhoilleet
passive		muhoiltaneen	ei muhoiltane	passive	lienee muhoiltu	ei liene muhoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		muhoilla		present	muhoileva	muhoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st muhoillakseni muhoillaksemme 2nd muhoillaksesi muhoillaksenne 3rd muhoillakseen muhoillaksensa		past	muhoillut	muhoiltu
2nd	inessive2	muhoillessa	muhoiltaessa	agent4	muhoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st muhoillessani muhoillessamme 2nd muhoillessasi muhoillessanne 3rd muhoillessaan muhoillessansa		negative	muhoilematon
	instructive	muhoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	muhoilemassa	—
	elative	muhoilemasta	—
	illative	muhoilemaan	—
	adessive	muhoilemalla	—
	abessive	muhoilematta	—
	instructive	muhoileman	muhoiltaman
4th3	verbal noun	muhoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st muhoilemaisillani muhoilemaisillamme 2nd muhoilemaisillasi muhoilemaisillanne 3rd muhoilemaisillaan muhoilemaisillansa

Further reading

• “muhoilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03