moikata

Finnish

Etymology

moikka +‎ -ata

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoi̯kɑtɑˣ/, [ˈmo̞i̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oikɑtɑ
• Hyphenation^(key): moi‧ka‧ta

Verb

moikata (colloquial)

1. To greet, to say hello.

Conjugation

Inflection of moikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moikkaan	en moikkaa	1st sing.	olen moikannut	en ole moikannut
2nd sing.		moikkaat	et moikkaa	2nd sing.	olet moikannut	et ole moikannut
3rd sing.		moikkaa	ei moikkaa	3rd sing.	on moikannut	ei ole moikannut
1st plur.		moikkaamme	emme moikkaa	1st plur.	olemme moikanneet	emme ole moikanneet
2nd plur.		moikkaatte	ette moikkaa	2nd plur.	olette moikanneet	ette ole moikanneet
3rd plur.		moikkaavat	eivät moikkaa	3rd plur.	ovat moikanneet	eivät ole moikanneet
passive		moikataan	ei moikata	passive	on moikattu	ei ole moikattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moikkasin	en moikannut	1st sing.	olin moikannut	en ollut moikannut
2nd sing.		moikkasit	et moikannut	2nd sing.	olit moikannut	et ollut moikannut
3rd sing.		moikkasi	ei moikannut	3rd sing.	oli moikannut	ei ollut moikannut
1st plur.		moikkasimme	emme moikanneet	1st plur.	olimme moikanneet	emme olleet moikanneet
2nd plur.		moikkasitte	ette moikanneet	2nd plur.	olitte moikanneet	ette olleet moikanneet
3rd plur.		moikkasivat	eivät moikanneet	3rd plur.	olivat moikanneet	eivät olleet moikanneet
passive		moikattiin	ei moikattu	passive	oli moikattu	ei ollut moikattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moikkaisin	en moikkaisi	1st sing.	olisin moikannut	en olisi moikannut
2nd sing.		moikkaisit	et moikkaisi	2nd sing.	olisit moikannut	et olisi moikannut
3rd sing.		moikkaisi	ei moikkaisi	3rd sing.	olisi moikannut	ei olisi moikannut
1st plur.		moikkaisimme	emme moikkaisi	1st plur.	olisimme moikanneet	emme olisi moikanneet
2nd plur.		moikkaisitte	ette moikkaisi	2nd plur.	olisitte moikanneet	ette olisi moikanneet
3rd plur.		moikkaisivat	eivät moikkaisi	3rd plur.	olisivat moikanneet	eivät olisi moikanneet
passive		moikattaisiin	ei moikattaisi	passive	olisi moikattu	ei olisi moikattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		moikkaa	älä moikkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		moikatkoon	älköön moikatko	3rd sing.	olkoon moikannut	älköön olko moikannut
1st plur.		moikatkaamme	älkäämme moikatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		moikatkaa	älkää moikatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		moikatkoot	älkööt moikatko	3rd plur.	olkoot moikanneet	älkööt olko moikanneet
passive		moikattakoon	älköön moikattako	passive	olkoon moikattu	älköön olko moikattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moikannen	en moikanne	1st sing.	lienen moikannut	en liene moikannut
2nd sing.		moikannet	et moikanne	2nd sing.	lienet moikannut	et liene moikannut
3rd sing.		moikannee	ei moikanne	3rd sing.	lienee moikannut	ei liene moikannut
1st plur.		moikannemme	emme moikanne	1st plur.	lienemme moikanneet	emme liene moikanneet
2nd plur.		moikannette	ette moikanne	2nd plur.	lienette moikanneet	ette liene moikanneet
3rd plur.		moikannevat	eivät moikanne	3rd plur.	lienevät moikanneet	eivät liene moikanneet
passive		moikattaneen	ei moikattane	passive	lienee moikattu	ei liene moikattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		moikata		present	moikkaava	moikattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st moikatakseni moikataksemme 2nd moikataksesi moikataksenne 3rd moikatakseen moikataksensa		past	moikannut	moikattu
2nd	inessive2	moikatessa	moikattaessa	agent4	moikkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st moikatessani moikatessamme 2nd moikatessasi moikatessanne 3rd moikatessaan moikatessansa		negative	moikkaamaton
	instructive	moikaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	moikkaamassa	—
	elative	moikkaamasta	—
	illative	moikkaamaan	—
	adessive	moikkaamalla	—
	abessive	moikkaamatta	—
	instructive	moikkaaman	moikattaman
4th3	verbal noun	moikkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st moikkaamaisillani moikkaamaisillamme 2nd moikkaamaisillasi moikkaamaisillanne 3rd moikkaamaisillaan moikkaamaisillansa

Synonyms

• tervehtiä
• morjestaa
• morottaa

Derived terms

• moikkaaminen

 

Related terms

• moikka

Further reading

• “moikata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kotimaa