miekkailla

Finnish

Etymology

From miekka +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmie̯kːɑi̯lːɑˣ/, [ˈmie̞̯kːɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iekːɑilːɑ
• Hyphenation^(key): miek‧kail‧la

Verb

miekkailla

1. (intransitive) to fence, duel (with swords)

Conjugation

Inflection of miekkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miekkailen	en miekkaile	1st sing.	olen miekkaillut	en ole miekkaillut
2nd sing.		miekkailet	et miekkaile	2nd sing.	olet miekkaillut	et ole miekkaillut
3rd sing.		miekkailee	ei miekkaile	3rd sing.	on miekkaillut	ei ole miekkaillut
1st plur.		miekkailemme	emme miekkaile	1st plur.	olemme miekkailleet	emme ole miekkailleet
2nd plur.		miekkailette	ette miekkaile	2nd plur.	olette miekkailleet	ette ole miekkailleet
3rd plur.		miekkailevat	eivät miekkaile	3rd plur.	ovat miekkailleet	eivät ole miekkailleet
passive		miekkaillaan	ei miekkailla	passive	on miekkailtu	ei ole miekkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miekkailin	en miekkaillut	1st sing.	olin miekkaillut	en ollut miekkaillut
2nd sing.		miekkailit	et miekkaillut	2nd sing.	olit miekkaillut	et ollut miekkaillut
3rd sing.		miekkaili	ei miekkaillut	3rd sing.	oli miekkaillut	ei ollut miekkaillut
1st plur.		miekkailimme	emme miekkailleet	1st plur.	olimme miekkailleet	emme olleet miekkailleet
2nd plur.		miekkailitte	ette miekkailleet	2nd plur.	olitte miekkailleet	ette olleet miekkailleet
3rd plur.		miekkailivat	eivät miekkailleet	3rd plur.	olivat miekkailleet	eivät olleet miekkailleet
passive		miekkailtiin	ei miekkailtu	passive	oli miekkailtu	ei ollut miekkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miekkailisin	en miekkailisi	1st sing.	olisin miekkaillut	en olisi miekkaillut
2nd sing.		miekkailisit	et miekkailisi	2nd sing.	olisit miekkaillut	et olisi miekkaillut
3rd sing.		miekkailisi	ei miekkailisi	3rd sing.	olisi miekkaillut	ei olisi miekkaillut
1st plur.		miekkailisimme	emme miekkailisi	1st plur.	olisimme miekkailleet	emme olisi miekkailleet
2nd plur.		miekkailisitte	ette miekkailisi	2nd plur.	olisitte miekkailleet	ette olisi miekkailleet
3rd plur.		miekkailisivat	eivät miekkailisi	3rd plur.	olisivat miekkailleet	eivät olisi miekkailleet
passive		miekkailtaisiin	ei miekkailtaisi	passive	olisi miekkailtu	ei olisi miekkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		miekkaile	älä miekkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		miekkailkoon	älköön miekkailko	3rd sing.	olkoon miekkaillut	älköön olko miekkaillut
1st plur.		miekkailkaamme	älkäämme miekkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		miekkailkaa	älkää miekkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		miekkailkoot	älkööt miekkailko	3rd plur.	olkoot miekkailleet	älkööt olko miekkailleet
passive		miekkailtakoon	älköön miekkailtako	passive	olkoon miekkailtu	älköön olko miekkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miekkaillen	en miekkaille	1st sing.	lienen miekkaillut	en liene miekkaillut
2nd sing.		miekkaillet	et miekkaille	2nd sing.	lienet miekkaillut	et liene miekkaillut
3rd sing.		miekkaillee	ei miekkaille	3rd sing.	lienee miekkaillut	ei liene miekkaillut
1st plur.		miekkaillemme	emme miekkaille	1st plur.	lienemme miekkailleet	emme liene miekkailleet
2nd plur.		miekkaillette	ette miekkaille	2nd plur.	lienette miekkailleet	ette liene miekkailleet
3rd plur.		miekkaillevat	eivät miekkaille	3rd plur.	lienevät miekkailleet	eivät liene miekkailleet
passive		miekkailtaneen	ei miekkailtane	passive	lienee miekkailtu	ei liene miekkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		miekkailla		present	miekkaileva	miekkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st miekkaillakseni miekkaillaksemme 2nd miekkaillaksesi miekkaillaksenne 3rd miekkaillakseen miekkaillaksensa		past	miekkaillut	miekkailtu
2nd	inessive2	miekkaillessa	miekkailtaessa	agent4	miekkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st miekkaillessani miekkaillessamme 2nd miekkaillessasi miekkaillessanne 3rd miekkaillessaan miekkaillessansa		negative	miekkailematon
	instructive	miekkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	miekkailemassa	—
	elative	miekkailemasta	—
	illative	miekkailemaan	—
	adessive	miekkailemalla	—
	abessive	miekkailematta	—
	instructive	miekkaileman	miekkailtaman
4th3	verbal noun	miekkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st miekkailemaisillani miekkailemaisillamme 2nd miekkailemaisillasi miekkailemaisillanne 3rd miekkailemaisillaan miekkailemaisillansa

Derived terms

• miekkailija
• miekkailu

Further reading

• “miekkailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03