Jump to content

makoilla

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

< maata; compare makailla, possibly a blend of makailla +‎ loikoilla

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmɑkoi̯lːɑˣ/, [ˈmɑ̝ko̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑkoilːɑ
  • Hyphenation(key): ma‧koil‧la

Verb

[edit]

makoilla

  1. to lay around (for example on a floor, bed, bench)

Conjugation

[edit]
Inflection of makoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. makoilen en makoile 1st sing. olen makoillut en ole makoillut
2nd sing. makoilet et makoile 2nd sing. olet makoillut et ole makoillut
3rd sing. makoilee ei makoile 3rd sing. on makoillut ei ole makoillut
1st plur. makoilemme emme makoile 1st plur. olemme makoilleet emme ole makoilleet
2nd plur. makoilette ette makoile 2nd plur. olette makoilleet ette ole makoilleet
3rd plur. makoilevat eivät makoile 3rd plur. ovat makoilleet eivät ole makoilleet
passive makoillaan ei makoilla passive on makoiltu ei ole makoiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. makoilin en makoillut 1st sing. olin makoillut en ollut makoillut
2nd sing. makoilit et makoillut 2nd sing. olit makoillut et ollut makoillut
3rd sing. makoili ei makoillut 3rd sing. oli makoillut ei ollut makoillut
1st plur. makoilimme emme makoilleet 1st plur. olimme makoilleet emme olleet makoilleet
2nd plur. makoilitte ette makoilleet 2nd plur. olitte makoilleet ette olleet makoilleet
3rd plur. makoilivat eivät makoilleet 3rd plur. olivat makoilleet eivät olleet makoilleet
passive makoiltiin ei makoiltu passive oli makoiltu ei ollut makoiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. makoilisin en makoilisi 1st sing. olisin makoillut en olisi makoillut
2nd sing. makoilisit et makoilisi 2nd sing. olisit makoillut et olisi makoillut
3rd sing. makoilisi ei makoilisi 3rd sing. olisi makoillut ei olisi makoillut
1st plur. makoilisimme emme makoilisi 1st plur. olisimme makoilleet emme olisi makoilleet
2nd plur. makoilisitte ette makoilisi 2nd plur. olisitte makoilleet ette olisi makoilleet
3rd plur. makoilisivat eivät makoilisi 3rd plur. olisivat makoilleet eivät olisi makoilleet
passive makoiltaisiin ei makoiltaisi passive olisi makoiltu ei olisi makoiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. makoile älä makoile 2nd sing.
3rd sing. makoilkoon älköön makoilko 3rd sing. olkoon makoillut älköön olko makoillut
1st plur. makoilkaamme älkäämme makoilko 1st plur.
2nd plur. makoilkaa älkää makoilko 2nd plur.
3rd plur. makoilkoot älkööt makoilko 3rd plur. olkoot makoilleet älkööt olko makoilleet
passive makoiltakoon älköön makoiltako passive olkoon makoiltu älköön olko makoiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. makoillen en makoille 1st sing. lienen makoillut en liene makoillut
2nd sing. makoillet et makoille 2nd sing. lienet makoillut et liene makoillut
3rd sing. makoillee ei makoille 3rd sing. lienee makoillut ei liene makoillut
1st plur. makoillemme emme makoille 1st plur. lienemme makoilleet emme liene makoilleet
2nd plur. makoillette ette makoille 2nd plur. lienette makoilleet ette liene makoilleet
3rd plur. makoillevat eivät makoille 3rd plur. lienevät makoilleet eivät liene makoilleet
passive makoiltaneen ei makoiltane passive lienee makoiltu ei liene makoiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st makoilla present makoileva makoiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st makoillakseni makoillaksemme
2nd makoillaksesi makoillaksenne
3rd makoillakseen
makoillaksensa
past makoillut makoiltu
2nd inessive2 makoillessa makoiltaessa agent4 makoilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st makoillessani makoillessamme
2nd makoillessasi makoillessanne
3rd makoillessaan
makoillessansa
negative makoilematon
instructive makoillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive makoilemassa
elative makoilemasta
illative makoilemaan
adessive makoilemalla
abessive makoilematta
instructive makoileman makoiltaman
4th3 verbal noun makoileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st makoilemaisillani makoilemaisillamme
2nd makoilemaisillasi makoilemaisillanne
3rd makoilemaisillaan
makoilemaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]