Jump to content

maankuulu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

maan (of country, nation) +‎ kuulu (renowned, famous)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmɑːnˌkuːlu/, [ˈmɑ̝ːŋˌkuːlu]
  • Rhymes: -uːlu
  • Hyphenation(key): maan‧kuulu

Adjective

[edit]

maankuulu (not comparable)

  1. widely known, famous, proverbial

Declension

[edit]
Inflection of maankuulu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative maankuulu maankuulut
genitive maankuulun maankuulujen
partitive maankuulua maankuuluja
illative maankuuluun maankuuluihin
singular plural
nominative maankuulu maankuulut
accusative nom. maankuulu maankuulut
gen. maankuulun
genitive maankuulun maankuulujen
partitive maankuulua maankuuluja
inessive maankuulussa maankuuluissa
elative maankuulusta maankuuluista
illative maankuuluun maankuuluihin
adessive maankuululla maankuuluilla
ablative maankuululta maankuuluilta
allative maankuululle maankuuluille
essive maankuuluna maankuuluina
translative maankuuluksi maankuuluiksi
abessive maankuulutta maankuuluitta
instructive maankuuluin
comitative maankuuluine
Possessive forms of maankuulu (Kotus type 1/valo, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

See also

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]