lorauttaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

lora- +‎ -uttaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlorɑutːɑːˣ/, [ˈlo̞rɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): lo‧ra‧ut‧taa

Verb

[edit]

lorauttaa

  1. (transitive) to pour loudly

Conjugation

[edit]
Inflection of lorauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lorautan en lorauta 1st sing. olen lorauttanut en ole lorauttanut
2nd sing. lorautat et lorauta 2nd sing. olet lorauttanut et ole lorauttanut
3rd sing. lorauttaa ei lorauta 3rd sing. on lorauttanut ei ole lorauttanut
1st plur. lorautamme emme lorauta 1st plur. olemme lorauttaneet emme ole lorauttaneet
2nd plur. lorautatte ette lorauta 2nd plur. olette lorauttaneet ette ole lorauttaneet
3rd plur. lorauttavat eivät lorauta 3rd plur. ovat lorauttaneet eivät ole lorauttaneet
passive lorautetaan ei lorauteta passive on lorautettu ei ole lorautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lorautin en lorauttanut 1st sing. olin lorauttanut en ollut lorauttanut
2nd sing. lorautit et lorauttanut 2nd sing. olit lorauttanut et ollut lorauttanut
3rd sing. lorautti ei lorauttanut 3rd sing. oli lorauttanut ei ollut lorauttanut
1st plur. lorautimme emme lorauttaneet 1st plur. olimme lorauttaneet emme olleet lorauttaneet
2nd plur. lorautitte ette lorauttaneet 2nd plur. olitte lorauttaneet ette olleet lorauttaneet
3rd plur. lorauttivat eivät lorauttaneet 3rd plur. olivat lorauttaneet eivät olleet lorauttaneet
passive lorautettiin ei lorautettu passive oli lorautettu ei ollut lorautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lorauttaisin en lorauttaisi 1st sing. olisin lorauttanut en olisi lorauttanut
2nd sing. lorauttaisit et lorauttaisi 2nd sing. olisit lorauttanut et olisi lorauttanut
3rd sing. lorauttaisi ei lorauttaisi 3rd sing. olisi lorauttanut ei olisi lorauttanut
1st plur. lorauttaisimme emme lorauttaisi 1st plur. olisimme lorauttaneet emme olisi lorauttaneet
2nd plur. lorauttaisitte ette lorauttaisi 2nd plur. olisitte lorauttaneet ette olisi lorauttaneet
3rd plur. lorauttaisivat eivät lorauttaisi 3rd plur. olisivat lorauttaneet eivät olisi lorauttaneet
passive lorautettaisiin ei lorautettaisi passive olisi lorautettu ei olisi lorautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. lorauta älä lorauta 2nd sing.
3rd sing. lorauttakoon älköön lorauttako 3rd sing. olkoon lorauttanut älköön olko lorauttanut
1st plur. lorauttakaamme älkäämme lorauttako 1st plur.
2nd plur. lorauttakaa älkää lorauttako 2nd plur.
3rd plur. lorauttakoot älkööt lorauttako 3rd plur. olkoot lorauttaneet älkööt olko lorauttaneet
passive lorautettakoon älköön lorautettako passive olkoon lorautettu älköön olko lorautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lorauttanen en lorauttane 1st sing. lienen lorauttanut en liene lorauttanut
2nd sing. lorauttanet et lorauttane 2nd sing. lienet lorauttanut et liene lorauttanut
3rd sing. lorauttanee ei lorauttane 3rd sing. lienee lorauttanut ei liene lorauttanut
1st plur. lorauttanemme emme lorauttane 1st plur. lienemme lorauttaneet emme liene lorauttaneet
2nd plur. lorauttanette ette lorauttane 2nd plur. lienette lorauttaneet ette liene lorauttaneet
3rd plur. lorauttanevat eivät lorauttane 3rd plur. lienevät lorauttaneet eivät liene lorauttaneet
passive lorautettaneen ei lorautettane passive lienee lorautettu ei liene lorautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st lorauttaa present lorauttava lorautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lorauttaakseni lorauttaaksemme
2nd lorauttaaksesi lorauttaaksenne
3rd lorauttaakseen
lorauttaaksensa
past lorauttanut lorautettu
2nd inessive2 lorauttaessa lorautettaessa agent4 lorauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lorauttaessani lorauttaessamme
2nd lorauttaessasi lorauttaessanne
3rd lorauttaessaan
lorauttaessansa
negative lorauttamaton
instructive lorauttaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form lorauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive lorauttamassa
elative lorauttamasta
illative lorauttamaan
adessive lorauttamalla
abessive lorauttamatta
instructive lorauttaman lorautettaman
4th3 verbal noun lorauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lorauttamaisillani lorauttamaisillamme
2nd lorauttamaisillasi lorauttamaisillanne
3rd lorauttamaisillaan
lorauttamaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]