loppusointuinen

Finnish

Etymology

loppusointu +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːuˌsoi̯ntui̯nen/, [ˈlo̞pːuˌs̠o̞i̯n̪t̪ui̯ne̞n]
• Rhymes: -ointuinen
• Hyphenation^(key): loppu‧sointui‧nen

Adjective

loppusointuinen

1. Synonym of loppusoinnullinen

Declension

Inflection of loppusointuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		loppusointuinen	loppusointuiset
genitive		loppusointuisen	loppusointuisten loppusointuisien
partitive		loppusointuista	loppusointuisia
illative		loppusointuiseen	loppusointuisiin
		singular	plural
nominative		loppusointuinen	loppusointuiset
accusative	nom.	loppusointuinen	loppusointuiset
	gen.	loppusointuisen
genitive		loppusointuisen	loppusointuisten loppusointuisien
partitive		loppusointuista	loppusointuisia
inessive		loppusointuisessa	loppusointuisissa
elative		loppusointuisesta	loppusointuisista
illative		loppusointuiseen	loppusointuisiin
adessive		loppusointuisella	loppusointuisilla
ablative		loppusointuiselta	loppusointuisilta
allative		loppusointuiselle	loppusointuisille
essive		loppusointuisena	loppusointuisina
translative		loppusointuiseksi	loppusointuisiksi
abessive		loppusointuisetta	loppusointuisitta
instructive		—	loppusointuisin
comitative		—	loppusointuisine

Possessive forms of loppusointuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative loppusointuiseni loppusointuiseni accusative nom. loppusointuiseni loppusointuiseni gen. loppusointuiseni genitive loppusointuiseni loppusointuisteni loppusointuisieni partitive loppusointuistani loppusointuisiani inessive loppusointuisessani loppusointuisissani elative loppusointuisestani loppusointuisistani illative loppusointuiseeni loppusointuisiini adessive loppusointuisellani loppusointuisillani ablative loppusointuiseltani loppusointuisiltani allative loppusointuiselleni loppusointuisilleni essive loppusointuisenani loppusointuisinani translative loppusointuisekseni loppusointuisikseni abessive loppusointuisettani loppusointuisittani instructive — — comitative — loppusointuisineni second-person singular possessor singular plural nominative loppusointuisesi loppusointuisesi accusative nom. loppusointuisesi loppusointuisesi gen. loppusointuisesi genitive loppusointuisesi loppusointuistesi loppusointuisiesi partitive loppusointuistasi loppusointuisiasi inessive loppusointuisessasi loppusointuisissasi elative loppusointuisestasi loppusointuisistasi illative loppusointuiseesi loppusointuisiisi adessive loppusointuisellasi loppusointuisillasi ablative loppusointuiseltasi loppusointuisiltasi allative loppusointuisellesi loppusointuisillesi essive loppusointuisenasi loppusointuisinasi translative loppusointuiseksesi loppusointuisiksesi abessive loppusointuisettasi loppusointuisittasi instructive — — comitative — loppusointuisinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppusointuisemme loppusointuisemme accusative nom. loppusointuisemme loppusointuisemme gen. loppusointuisemme genitive loppusointuisemme loppusointuistemme loppusointuisiemme partitive loppusointuistamme loppusointuisiamme inessive loppusointuisessamme loppusointuisissamme elative loppusointuisestamme loppusointuisistamme illative loppusointuiseemme loppusointuisiimme adessive loppusointuisellamme loppusointuisillamme ablative loppusointuiseltamme loppusointuisiltamme allative loppusointuisellemme loppusointuisillemme essive loppusointuisenamme loppusointuisinamme translative loppusointuiseksemme loppusointuisiksemme abessive loppusointuisettamme loppusointuisittamme instructive — — comitative — loppusointuisinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppusointuisenne loppusointuisenne accusative nom. loppusointuisenne loppusointuisenne gen. loppusointuisenne genitive loppusointuisenne loppusointuistenne loppusointuisienne partitive loppusointuistanne loppusointuisianne inessive loppusointuisessanne loppusointuisissanne elative loppusointuisestanne loppusointuisistanne illative loppusointuiseenne loppusointuisiinne adessive loppusointuisellanne loppusointuisillanne ablative loppusointuiseltanne loppusointuisiltanne allative loppusointuisellenne loppusointuisillenne essive loppusointuisenanne loppusointuisinanne translative loppusointuiseksenne loppusointuisiksenne abessive loppusointuisettanne loppusointuisittanne instructive — — comitative — loppusointuisinenne third-person possessor singular plural nominative loppusointuisensa loppusointuisensa accusative nom. loppusointuisensa loppusointuisensa gen. loppusointuisensa genitive loppusointuisensa loppusointuistensa loppusointuisiensa partitive loppusointuistaan loppusointuistansa loppusointuisiaan loppusointuisiansa inessive loppusointuisessaan loppusointuisessansa loppusointuisissaan loppusointuisissansa elative loppusointuisestaan loppusointuisestansa loppusointuisistaan loppusointuisistansa illative loppusointuiseensa loppusointuisiinsa adessive loppusointuisellaan loppusointuisellansa loppusointuisillaan loppusointuisillansa ablative loppusointuiseltaan loppusointuiseltansa loppusointuisiltaan loppusointuisiltansa allative loppusointuiselleen loppusointuisellensa loppusointuisilleen loppusointuisillensa essive loppusointuisenaan loppusointuisenansa loppusointuisinaan loppusointuisinansa translative loppusointuisekseen loppusointuiseksensa loppusointuisikseen loppusointuisiksensa abessive loppusointuisettaan loppusointuisettansa loppusointuisittaan loppusointuisittansa instructive — — comitative — loppusointuisineen loppusointuisinensa