liikautella

Finnish

Etymology

liikauttaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈliːkɑu̯telːɑˣ/, [ˈliːkɑ̝u̯ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Hyphenation^(key): lii‧kau‧tel‧la

Verb

liikautella

1. (transitive, usually atelic) frequentative of liikauttaa (“to move (slightly)”)

Conjugation

Inflection of liikautella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liikauttelen	en liikauttele	1st sing.	olen liikautellut	en ole liikautellut
2nd sing.		liikauttelet	et liikauttele	2nd sing.	olet liikautellut	et ole liikautellut
3rd sing.		liikauttelee	ei liikauttele	3rd sing.	on liikautellut	ei ole liikautellut
1st plur.		liikauttelemme	emme liikauttele	1st plur.	olemme liikautelleet	emme ole liikautelleet
2nd plur.		liikauttelette	ette liikauttele	2nd plur.	olette liikautelleet	ette ole liikautelleet
3rd plur.		liikauttelevat	eivät liikauttele	3rd plur.	ovat liikautelleet	eivät ole liikautelleet
passive		liikautellaan	ei liikautella	passive	on liikauteltu	ei ole liikauteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liikauttelin	en liikautellut	1st sing.	olin liikautellut	en ollut liikautellut
2nd sing.		liikauttelit	et liikautellut	2nd sing.	olit liikautellut	et ollut liikautellut
3rd sing.		liikautteli	ei liikautellut	3rd sing.	oli liikautellut	ei ollut liikautellut
1st plur.		liikauttelimme	emme liikautelleet	1st plur.	olimme liikautelleet	emme olleet liikautelleet
2nd plur.		liikauttelitte	ette liikautelleet	2nd plur.	olitte liikautelleet	ette olleet liikautelleet
3rd plur.		liikauttelivat	eivät liikautelleet	3rd plur.	olivat liikautelleet	eivät olleet liikautelleet
passive		liikauteltiin	ei liikauteltu	passive	oli liikauteltu	ei ollut liikauteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liikauttelisin	en liikauttelisi	1st sing.	olisin liikautellut	en olisi liikautellut
2nd sing.		liikauttelisit	et liikauttelisi	2nd sing.	olisit liikautellut	et olisi liikautellut
3rd sing.		liikauttelisi	ei liikauttelisi	3rd sing.	olisi liikautellut	ei olisi liikautellut
1st plur.		liikauttelisimme	emme liikauttelisi	1st plur.	olisimme liikautelleet	emme olisi liikautelleet
2nd plur.		liikauttelisitte	ette liikauttelisi	2nd plur.	olisitte liikautelleet	ette olisi liikautelleet
3rd plur.		liikauttelisivat	eivät liikauttelisi	3rd plur.	olisivat liikautelleet	eivät olisi liikautelleet
passive		liikauteltaisiin	ei liikauteltaisi	passive	olisi liikauteltu	ei olisi liikauteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		liikauttele	älä liikauttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		liikautelkoon	älköön liikautelko	3rd sing.	olkoon liikautellut	älköön olko liikautellut
1st plur.		liikautelkaamme	älkäämme liikautelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		liikautelkaa	älkää liikautelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		liikautelkoot	älkööt liikautelko	3rd plur.	olkoot liikautelleet	älkööt olko liikautelleet
passive		liikauteltakoon	älköön liikauteltako	passive	olkoon liikauteltu	älköön olko liikauteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liikautellen	en liikautelle	1st sing.	lienen liikautellut	en liene liikautellut
2nd sing.		liikautellet	et liikautelle	2nd sing.	lienet liikautellut	et liene liikautellut
3rd sing.		liikautellee	ei liikautelle	3rd sing.	lienee liikautellut	ei liene liikautellut
1st plur.		liikautellemme	emme liikautelle	1st plur.	lienemme liikautelleet	emme liene liikautelleet
2nd plur.		liikautellette	ette liikautelle	2nd plur.	lienette liikautelleet	ette liene liikautelleet
3rd plur.		liikautellevat	eivät liikautelle	3rd plur.	lienevät liikautelleet	eivät liene liikautelleet
passive		liikauteltaneen	ei liikauteltane	passive	lienee liikauteltu	ei liene liikauteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		liikautella		present	liikautteleva	liikauteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st liikautellakseni liikautellaksemme 2nd liikautellaksesi liikautellaksenne 3rd liikautellakseen liikautellaksensa		past	liikautellut	liikauteltu
2nd	inessive2	liikautellessa	liikauteltaessa	agent4	liikauttelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st liikautellessani liikautellessamme 2nd liikautellessasi liikautellessanne 3rd liikautellessaan liikautellessansa		negative	liikauttelematon
	instructive	liikautellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	liikauttelemassa	—
	elative	liikauttelemasta	—
	illative	liikauttelemaan	—
	adessive	liikauttelemalla	—
	abessive	liikauttelematta	—
	instructive	liikautteleman	liikauteltaman
4th3	verbal noun	liikautteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st liikauttelemaisillani liikauttelemaisillamme 2nd liikauttelemaisillasi liikauttelemaisillanne 3rd liikauttelemaisillaan liikauttelemaisillansa

Derived terms

• liikauttelu