lajitteleminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

lajitella +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlɑjitːeleminen/, [ˈlɑ̝jit̪ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): la‧jit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

[edit]

lajitteleminen

  1. verbal noun of lajitella
    1. sorting
    2. classifying

Declension

[edit]
Inflection of lajitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative lajitteleminen lajittelemiset
genitive lajittelemisen lajittelemisten
lajittelemisien
partitive lajittelemista lajittelemisia
illative lajittelemiseen lajittelemisiin
singular plural
nominative lajitteleminen lajittelemiset
accusative nom. lajitteleminen lajittelemiset
gen. lajittelemisen
genitive lajittelemisen lajittelemisten
lajittelemisien
partitive lajittelemista lajittelemisia
inessive lajittelemisessa lajittelemisissa
elative lajittelemisesta lajittelemisista
illative lajittelemiseen lajittelemisiin
adessive lajittelemisella lajittelemisilla
ablative lajittelemiselta lajittelemisilta
allative lajittelemiselle lajittelemisille
essive lajittelemisena lajittelemisina
translative lajittelemiseksi lajittelemisiksi
abessive lajittelemisetta lajittelemisitta
instructive lajittelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of lajitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)