kyyti

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkyːti/, [ˈk̟yːt̪i]
  • Rhymes: -yːti
  • Hyphenation(key): kyy‧ti

Etymology 1

[edit]

Borrowed from Old Swedish skiut (compare Swedish skjuts), from Old Norse skjótr.

Noun

[edit]

kyyti

  1. ride, lift (act of transporting someone in a vehicle)
    Voitko antaa minulle kyydin?
    Can you give me a ride?
    lentokoneen kyydissäon board the airplane
    lentokoneen kyydissä olevat matkustajatthe passengers (that are) on board the airplane
    lentokoneen kyydissä olleet matkustajatthe passengers (that were) on board the airplane
    nousta kyytiinto board / to get on board
    nousta kyydistäto get off board
  2. (historical) used of the stagecoach system in use in the Kingdom of Sweden and later in Finland into the 19th century
  3. pump (ride on the handlebar or fender of a bicycle)
Declension
[edit]
Inflection of kyyti (Kotus type 5*F/risti, t-d gradation)
nominative kyyti kyydit
genitive kyydin kyytien
partitive kyytiä kyytejä
illative kyytiin kyyteihin
singular plural
nominative kyyti kyydit
accusative nom. kyyti kyydit
gen. kyydin
genitive kyydin kyytien
partitive kyytiä kyytejä
inessive kyydissä kyydeissä
elative kyydistä kyydeistä
illative kyytiin kyyteihin
adessive kyydillä kyydeillä
ablative kyydiltä kyydeiltä
allative kyydille kyydeille
essive kyytinä kyyteinä
translative kyydiksi kyydeiksi
abessive kyydittä kyydeittä
instructive kyydein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kyyti (Kotus type 5*F/risti, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kyytini kyytini
accusative nom. kyytini kyytini
gen. kyytini
genitive kyytini kyytieni
partitive kyytiäni kyytejäni
inessive kyydissäni kyydeissäni
elative kyydistäni kyydeistäni
illative kyytiini kyyteihini
adessive kyydilläni kyydeilläni
ablative kyydiltäni kyydeiltäni
allative kyydilleni kyydeilleni
essive kyytinäni kyyteinäni
translative kyydikseni kyydeikseni
abessive kyydittäni kyydeittäni
instructive
comitative kyyteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kyytisi kyytisi
accusative nom. kyytisi kyytisi
gen. kyytisi
genitive kyytisi kyytiesi
partitive kyytiäsi kyytejäsi
inessive kyydissäsi kyydeissäsi
elative kyydistäsi kyydeistäsi
illative kyytiisi kyyteihisi
adessive kyydilläsi kyydeilläsi
ablative kyydiltäsi kyydeiltäsi
allative kyydillesi kyydeillesi
essive kyytinäsi kyyteinäsi
translative kyydiksesi kyydeiksesi
abessive kyydittäsi kyydeittäsi
instructive
comitative kyyteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kyytimme kyytimme
accusative nom. kyytimme kyytimme
gen. kyytimme
genitive kyytimme kyytiemme
partitive kyytiämme kyytejämme
inessive kyydissämme kyydeissämme
elative kyydistämme kyydeistämme
illative kyytiimme kyyteihimme
adessive kyydillämme kyydeillämme
ablative kyydiltämme kyydeiltämme
allative kyydillemme kyydeillemme
essive kyytinämme kyyteinämme
translative kyydiksemme kyydeiksemme
abessive kyydittämme kyydeittämme
instructive
comitative kyyteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kyytinne kyytinne
accusative nom. kyytinne kyytinne
gen. kyytinne
genitive kyytinne kyytienne
partitive kyytiänne kyytejänne
inessive kyydissänne kyydeissänne
elative kyydistänne kyydeistänne
illative kyytiinne kyyteihinne
adessive kyydillänne kyydeillänne
ablative kyydiltänne kyydeiltänne
allative kyydillenne kyydeillenne
essive kyytinänne kyyteinänne
translative kyydiksenne kyydeiksenne
abessive kyydittänne kyydeittänne
instructive
comitative kyyteinenne
Derived terms
[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Verb

[edit]

kyyti

  1. third-person singular past indicative of kyytiä