kyrvähtäminen

Finnish

Etymology

kyrvähtää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkyrʋæhtæminen/, [ˈk̟yrʋæhˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Hyphenation^(key): kyr‧väh‧tä‧mi‧nen

Noun

kyrvähtäminen

1. verbal noun of kyrvähtää
   1. (vulgar, colloquial) failing, fucking up

Declension

Inflection of kyrvähtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kyrvähtäminen	kyrvähtämiset
genitive		kyrvähtämisen	kyrvähtämisten kyrvähtämisien
partitive		kyrvähtämistä	kyrvähtämisiä
illative		kyrvähtämiseen	kyrvähtämisiin
		singular	plural
nominative		kyrvähtäminen	kyrvähtämiset
accusative	nom.	kyrvähtäminen	kyrvähtämiset
	gen.	kyrvähtämisen
genitive		kyrvähtämisen	kyrvähtämisten kyrvähtämisien
partitive		kyrvähtämistä	kyrvähtämisiä
inessive		kyrvähtämisessä	kyrvähtämisissä
elative		kyrvähtämisestä	kyrvähtämisistä
illative		kyrvähtämiseen	kyrvähtämisiin
adessive		kyrvähtämisellä	kyrvähtämisillä
ablative		kyrvähtämiseltä	kyrvähtämisiltä
allative		kyrvähtämiselle	kyrvähtämisille
essive		kyrvähtämisenä	kyrvähtämisinä
translative		kyrvähtämiseksi	kyrvähtämisiksi
abessive		kyrvähtämisettä	kyrvähtämisittä
instructive		—	kyrvähtämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kyrvähtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kyrvähtämiseni kyrvähtämiseni accusative nom. kyrvähtämiseni kyrvähtämiseni gen. kyrvähtämiseni genitive kyrvähtämiseni kyrvähtämisteni kyrvähtämisieni partitive kyrvähtämistäni kyrvähtämisiäni inessive kyrvähtämisessäni kyrvähtämisissäni elative kyrvähtämisestäni kyrvähtämisistäni illative kyrvähtämiseeni kyrvähtämisiini adessive kyrvähtämiselläni kyrvähtämisilläni ablative kyrvähtämiseltäni kyrvähtämisiltäni allative kyrvähtämiselleni kyrvähtämisilleni essive kyrvähtämisenäni kyrvähtämisinäni translative kyrvähtämisekseni kyrvähtämisikseni abessive kyrvähtämisettäni kyrvähtämisittäni instructive — — comitative — kyrvähtämisineni second-person singular possessor singular plural nominative kyrvähtämisesi kyrvähtämisesi accusative nom. kyrvähtämisesi kyrvähtämisesi gen. kyrvähtämisesi genitive kyrvähtämisesi kyrvähtämistesi kyrvähtämisiesi partitive kyrvähtämistäsi kyrvähtämisiäsi inessive kyrvähtämisessäsi kyrvähtämisissäsi elative kyrvähtämisestäsi kyrvähtämisistäsi illative kyrvähtämiseesi kyrvähtämisiisi adessive kyrvähtämiselläsi kyrvähtämisilläsi ablative kyrvähtämiseltäsi kyrvähtämisiltäsi allative kyrvähtämisellesi kyrvähtämisillesi essive kyrvähtämisenäsi kyrvähtämisinäsi translative kyrvähtämiseksesi kyrvähtämisiksesi abessive kyrvähtämisettäsi kyrvähtämisittäsi instructive — — comitative — kyrvähtämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kyrvähtämisemme kyrvähtämisemme accusative nom. kyrvähtämisemme kyrvähtämisemme gen. kyrvähtämisemme genitive kyrvähtämisemme kyrvähtämistemme kyrvähtämisiemme partitive kyrvähtämistämme kyrvähtämisiämme inessive kyrvähtämisessämme kyrvähtämisissämme elative kyrvähtämisestämme kyrvähtämisistämme illative kyrvähtämiseemme kyrvähtämisiimme adessive kyrvähtämisellämme kyrvähtämisillämme ablative kyrvähtämiseltämme kyrvähtämisiltämme allative kyrvähtämisellemme kyrvähtämisillemme essive kyrvähtämisenämme kyrvähtämisinämme translative kyrvähtämiseksemme kyrvähtämisiksemme abessive kyrvähtämisettämme kyrvähtämisittämme instructive — — comitative — kyrvähtämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kyrvähtämisenne kyrvähtämisenne accusative nom. kyrvähtämisenne kyrvähtämisenne gen. kyrvähtämisenne genitive kyrvähtämisenne kyrvähtämistenne kyrvähtämisienne partitive kyrvähtämistänne kyrvähtämisiänne inessive kyrvähtämisessänne kyrvähtämisissänne elative kyrvähtämisestänne kyrvähtämisistänne illative kyrvähtämiseenne kyrvähtämisiinne adessive kyrvähtämisellänne kyrvähtämisillänne ablative kyrvähtämiseltänne kyrvähtämisiltänne allative kyrvähtämisellenne kyrvähtämisillenne essive kyrvähtämisenänne kyrvähtämisinänne translative kyrvähtämiseksenne kyrvähtämisiksenne abessive kyrvähtämisettänne kyrvähtämisittänne instructive — — comitative — kyrvähtämisinenne third-person possessor singular plural nominative kyrvähtämisensä kyrvähtämisensä accusative nom. kyrvähtämisensä kyrvähtämisensä gen. kyrvähtämisensä genitive kyrvähtämisensä kyrvähtämistensä kyrvähtämisiensä partitive kyrvähtämistään kyrvähtämistänsä kyrvähtämisiään kyrvähtämisiänsä inessive kyrvähtämisessään kyrvähtämisessänsä kyrvähtämisissään kyrvähtämisissänsä elative kyrvähtämisestään kyrvähtämisestänsä kyrvähtämisistään kyrvähtämisistänsä illative kyrvähtämiseensä kyrvähtämisiinsä adessive kyrvähtämisellään kyrvähtämisellänsä kyrvähtämisillään kyrvähtämisillänsä ablative kyrvähtämiseltään kyrvähtämiseltänsä kyrvähtämisiltään kyrvähtämisiltänsä allative kyrvähtämiselleen kyrvähtämisellensä kyrvähtämisilleen kyrvähtämisillensä essive kyrvähtämisenään kyrvähtämisenänsä kyrvähtämisinään kyrvähtämisinänsä translative kyrvähtämisekseen kyrvähtämiseksensä kyrvähtämisikseen kyrvähtämisiksensä abessive kyrvähtämisettään kyrvähtämisettänsä kyrvähtämisittään kyrvähtämisittänsä instructive — — comitative — kyrvähtämisineen kyrvähtämisinensä