Jump to content

kuurnitus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuurnita (to sieve, scavenge) +‎ -tus (-ing)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuːrnitus/, [ˈkuːrnit̪us̠]
  • Rhymes: -uːrnitus
  • Hyphenation(key): kuur‧ni‧tus

Noun

[edit]

kuurnitus (dialectal)

  1. scavenging (collecting useful material or items from a mass of something)
    Synonyms: penkominen, tonkiminen

Declension

[edit]
Inflection of kuurnitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kuurnitus kuurnitukset
genitive kuurnituksen kuurnitusten
kuurnituksien
partitive kuurnitusta kuurnituksia
illative kuurnitukseen kuurnituksiin
singular plural
nominative kuurnitus kuurnitukset
accusative nom. kuurnitus kuurnitukset
gen. kuurnituksen
genitive kuurnituksen kuurnitusten
kuurnituksien
partitive kuurnitusta kuurnituksia
inessive kuurnituksessa kuurnituksissa
elative kuurnituksesta kuurnituksista
illative kuurnitukseen kuurnituksiin
adessive kuurnituksella kuurnituksilla
ablative kuurnitukselta kuurnituksilta
allative kuurnitukselle kuurnituksille
essive kuurnituksena kuurnituksina
translative kuurnitukseksi kuurnituksiksi
abessive kuurnituksetta kuurnituksitta
instructive kuurnituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuurnitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]