kunniakas

Finnish

Etymology

kunnia +‎ -kas

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkunːiɑkɑs/, [ˈkunːiˌɑ̝kɑ̝s̠]
• Rhymes: -ɑkɑs
• Syllabification^(key): kun‧ni‧a‧kas

Adjective

kunniakas (comparative kunniakkaampi, superlative kunniakkain)

1. glorious, honorable

Declension

Inflection of kunniakas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative		kunniakas	kunniakkaat
genitive		kunniakkaan	kunniakkaiden kunniakkaitten
partitive		kunniakasta	kunniakkaita
illative		kunniakkaaseen	kunniakkaisiin
		singular	plural
nominative		kunniakas	kunniakkaat
accusative	nom.	kunniakas	kunniakkaat
	gen.	kunniakkaan
genitive		kunniakkaan	kunniakkaiden kunniakkaitten kunniakasten rare
partitive		kunniakasta	kunniakkaita
inessive		kunniakkaassa	kunniakkaissa
elative		kunniakkaasta	kunniakkaista
illative		kunniakkaaseen	kunniakkaisiin kunniakkaihin rare
adessive		kunniakkaalla	kunniakkailla
ablative		kunniakkaalta	kunniakkailta
allative		kunniakkaalle	kunniakkaille
essive		kunniakkaana	kunniakkaina
translative		kunniakkaaksi	kunniakkaiksi
abessive		kunniakkaatta	kunniakkaitta
instructive		—	kunniakkain
comitative		—	kunniakkaine

Possessive forms of kunniakas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kunniakkaani kunniakkaani accusative nom. kunniakkaani kunniakkaani gen. kunniakkaani genitive kunniakkaani kunniakkaideni kunniakkaitteni kunniakasteni rare partitive kunniakastani kunniakkaitani inessive kunniakkaassani kunniakkaissani elative kunniakkaastani kunniakkaistani illative kunniakkaaseeni kunniakkaisiini kunniakkaihini rare adessive kunniakkaallani kunniakkaillani ablative kunniakkaaltani kunniakkailtani allative kunniakkaalleni kunniakkailleni essive kunniakkaanani kunniakkainani translative kunniakkaakseni kunniakkaikseni abessive kunniakkaattani kunniakkaittani instructive — — comitative — kunniakkaineni second-person singular possessor singular plural nominative kunniakkaasi kunniakkaasi accusative nom. kunniakkaasi kunniakkaasi gen. kunniakkaasi genitive kunniakkaasi kunniakkaidesi kunniakkaittesi kunniakastesi rare partitive kunniakastasi kunniakkaitasi inessive kunniakkaassasi kunniakkaissasi elative kunniakkaastasi kunniakkaistasi illative kunniakkaaseesi kunniakkaisiisi kunniakkaihisi rare adessive kunniakkaallasi kunniakkaillasi ablative kunniakkaaltasi kunniakkailtasi allative kunniakkaallesi kunniakkaillesi essive kunniakkaanasi kunniakkainasi translative kunniakkaaksesi kunniakkaiksesi abessive kunniakkaattasi kunniakkaittasi instructive — — comitative — kunniakkainesi first-person plural possessor singular plural nominative kunniakkaamme kunniakkaamme accusative nom. kunniakkaamme kunniakkaamme gen. kunniakkaamme genitive kunniakkaamme kunniakkaidemme kunniakkaittemme kunniakastemme rare partitive kunniakastamme kunniakkaitamme inessive kunniakkaassamme kunniakkaissamme elative kunniakkaastamme kunniakkaistamme illative kunniakkaaseemme kunniakkaisiimme kunniakkaihimme rare adessive kunniakkaallamme kunniakkaillamme ablative kunniakkaaltamme kunniakkailtamme allative kunniakkaallemme kunniakkaillemme essive kunniakkaanamme kunniakkainamme translative kunniakkaaksemme kunniakkaiksemme abessive kunniakkaattamme kunniakkaittamme instructive — — comitative — kunniakkainemme second-person plural possessor singular plural nominative kunniakkaanne kunniakkaanne accusative nom. kunniakkaanne kunniakkaanne gen. kunniakkaanne genitive kunniakkaanne kunniakkaidenne kunniakkaittenne kunniakastenne rare partitive kunniakastanne kunniakkaitanne inessive kunniakkaassanne kunniakkaissanne elative kunniakkaastanne kunniakkaistanne illative kunniakkaaseenne kunniakkaisiinne kunniakkaihinne rare adessive kunniakkaallanne kunniakkaillanne ablative kunniakkaaltanne kunniakkailtanne allative kunniakkaallenne kunniakkaillenne essive kunniakkaananne kunniakkainanne translative kunniakkaaksenne kunniakkaiksenne abessive kunniakkaattanne kunniakkaittanne instructive — — comitative — kunniakkainenne third-person possessor singular plural nominative kunniakkaansa kunniakkaansa accusative nom. kunniakkaansa kunniakkaansa gen. kunniakkaansa genitive kunniakkaansa kunniakkaidensa kunniakkaittensa kunniakastensa rare partitive kunniakastaan kunniakastansa kunniakkaitaan kunniakkaitansa inessive kunniakkaassaan kunniakkaassansa kunniakkaissaan kunniakkaissansa elative kunniakkaastaan kunniakkaastansa kunniakkaistaan kunniakkaistansa illative kunniakkaaseensa kunniakkaisiinsa kunniakkaihinsa rare adessive kunniakkaallaan kunniakkaallansa kunniakkaillaan kunniakkaillansa ablative kunniakkaaltaan kunniakkaaltansa kunniakkailtaan kunniakkailtansa allative kunniakkaalleen kunniakkaallensa kunniakkailleen kunniakkaillensa essive kunniakkaanaan kunniakkaanansa kunniakkainaan kunniakkainansa translative kunniakkaakseen kunniakkaaksensa kunniakkaikseen kunniakkaiksensa abessive kunniakkaattaan kunniakkaattansa kunniakkaittaan kunniakkaittansa instructive — — comitative — kunniakkaineen kunniakkainensa

Derived terms

• kunniakkaasti
• kunniakkuus

 

Further reading

• “kunniakas”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02