Jump to content

kunniakas

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kunnia +‎ -kas

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkunːiɑkɑs/, [ˈkunːiˌɑ̝kɑ̝s̠]
  • Rhymes: -ɑkɑs
  • Hyphenation(key): kun‧nia‧kas

Adjective

[edit]

kunniakas (comparative kunniakkaampi, superlative kunniakkain)

  1. glorious, honorable

Declension

[edit]
Inflection of kunniakas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative kunniakas kunniakkaat
genitive kunniakkaan kunniakkaiden
kunniakkaitten
partitive kunniakasta kunniakkaita
illative kunniakkaaseen kunniakkaisiin
singular plural
nominative kunniakas kunniakkaat
accusative nom. kunniakas kunniakkaat
gen. kunniakkaan
genitive kunniakkaan kunniakkaiden
kunniakkaitten
kunniakasten rare
partitive kunniakasta kunniakkaita
inessive kunniakkaassa kunniakkaissa
elative kunniakkaasta kunniakkaista
illative kunniakkaaseen kunniakkaisiin
kunniakkaihin rare
adessive kunniakkaalla kunniakkailla
ablative kunniakkaalta kunniakkailta
allative kunniakkaalle kunniakkaille
essive kunniakkaana kunniakkaina
translative kunniakkaaksi kunniakkaiksi
abessive kunniakkaatta kunniakkaitta
instructive kunniakkain
comitative kunniakkaine
Possessive forms of kunniakas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]